2024-mi Kalaallit Nunaata nukimmik atuinera

Saqqummersitamik iluarsaassineq

Saqqummersitamik iluarsaassineq

Siullermik saqqummersinneqartarsimasut eqqarsaatigalugit saqqummersitami uani ki­sitsisit iluarsaannertaqalaarput.

Nukissiorfiit atuisunut suliffeqarfinnut akigisaqartarnerminnut immikkoortiterinerata iluarsaanneqarsimanerata kinguneranik innaallagiamik, imermik kiassarnermullu atui­nerit suliffeqarfinnut agguaassimanerat iluarsaanneqarpoq.

Suliffeqarfiit Diesel Fuel Arctic-imik (DFA) atuinerat iluarsaanneqarpoq. Mittarfeqar­finnit Kangerlusuarmi suliffeqarfiit DFA-mik atuinerat nalunaarsorneqarsinnaalersi­mammat, kisitsisit paasissutissat tunngaviusut suliffeqarfinnut atuisunut immikkoorti­terneqarsinnaalersimapput. Mittarfeqarfiit gasoliamik paasissutissaataat Narsarsuar­meersut Narsarsuarmi gasoliamik atuisunut aamma Mittarfeqarfiup nammineq atorsi­masaannut immikkoortinneqarsinnaalerput.

Naatsorsueqqissaartarfimmit ilimagineqarpoq 2025-mi iluarsaassinerup naammassi­nissaa. Iluarsaassinermi tulliuttumi angallannermit, najugaqarfinnit aamma angerlarsi­maffinnit nukissiuutinik atuinerit immikkut suliarineqassapput.

Saqqummersitami uani kisitsisit 1990-imiit 2024-mut kisitsitsit suliarineqarput, ukiut 2020-miit 2024-mut immikkut suliarineqarlutik.

1. Paasissutissat naatsut

Nukissiuutinik atuinerit allanngungaarsimanngillat

2024-mi nukissiuutinik atuineq 9.966 TJ-usimavoq 2023-mi nukissiuutinik atuinermut sanilliullugu 0,1 pct.-imik appasinneruvoq, 2023-mi nukissiuutinik atuineq 9.976 TJ-usimalluni. Nunap iluanit olianik atuineq tamakkiisumik 0,4 pct.-imik apparsimavoq. Piujuaannartumik nukissiuutinik atuineq 2024-mi 1,5 pct.-imik qaffassimavoq.

Silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiineq 1,8 pct.-imik qaffassimavoq

Nukissiuutinik atuiniviit saniatigut silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanit iluarsiinerit Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliarineqarput, Si­lap pissusaa nalinginnaasumit allaanerusimagaangat silap pissusaa nalinginnaa­soq tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiisoqartarpoq. Taamaasilluni ineriartornermi allannguutit ersersinneqartarlutik. 2024-mi silap pissusaa tun­ngavigalugu nukissiuutinik atuineq 10.257 TJ-usimavoq, 2023-mut sanilliullugu 1,8 pct.-inik annertunerulluni.

Nukissiuutiliorneq pingaarneq aamma nammineq pilersorneq annertusi­voq

2024-mi Kalaallit Nunaanni nukissiuutiliorneq 1.826 TJ-usimavoq, 1,1 pct.-imik annertusisimalluni. Nukissiuutiliorneq annerpaaq erngup nukinga atorlugu aamma eqqakkanit pisarpoq. Kalaallit Nunaanni nammineq pilersorneq 17,9 pct.-imut qaffassimavoq ukioq sioqqullugu 17,6 pct.-iusimasoq. 2024-mi nukis­siuutiliornerup pingaarnerup a aamma nammeneq pilersornerup annertusisi­maneri, Kalaallit Nunaanni nukissiuutiliornernit atuinerup annertusisimanera pissutaavoq. Avataani ikummatissanik atuinerup annikinnerusimanera pissu­taalluni nukissiuutinit nammineq pilersuinermit atuinermut sanilliussinermi 2024-mi nukissiuutinit nammineq pilersuinermut atuineq qaffasinnerulersima­voq.

Innaallagiamik pilersuineq annerpaaq nukissiuutinit ataavartunit pisar­poq

2024-mi Nukissiorfiit innaallagiamik tunisassiornera annerpaataa, tassa 82,5 pct.-ia imermik nukissiornermit pivoq. Nukissiorfiit katillugit 2.124 TJ-mik innaallagissamik tunisassiorsimavoq.

Drivhusgassinik aniatitsineq apparsimavoq

Nukissiuutinit atuinernit drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq tamar­miusoq 2024-mi 0,4 pct.-imik apparsimavoq, 606.659 ton CO₂-ækvivalent­iulluni. 1990-imut sanilliullugu 2024-mi silaannarmik mingutsitsineq 2,9 pct.-imik appasinneruvoq.

2. Nukissiuutinit atukkat

2. Nukissiuutinit atukkat

2024-mi Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit atukkat 9.966 TJ-upput. 2023-mut sanilliullugit 0,1 pct.-imik appasinnerullutik, taamani atuineq 9.976 TJ-uvoq. Nukissiuutinit atuineq ukiup siulianut sanilliullugu nikingaarsimanngilaq.

Nukissiuutinit atukkat 2024-mi 16,9 pct.-imik 1990-imut sanilliullugit qaffassi­mapput. 1990-imi Kalaallit Nunaanni oliat imerpalasut kisimik atorneqarput eqqakkat atorlugit kissamik pilersitsineq annikitsoq eqqaasanngikkaani, taakkulu 1992 sioqqullugu kisitsisitigut paasissutissaatigineqanngillat. 1990-imi nunap iluaniit ikummatissat 8.527 TJ-mik annertutigisut atorneqarsimapput 2024-mi 8.179 TJ-usimasut.

Tabel 1. Nukissiuutinit atukkat aamma silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat

	1990	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atukkat katillugit	8. 527	9. 002	8. 982	9. 646	9. 976	9. 966
Nunap iluanit ikummatissat	8. 527	7. 386	7. 359	7. 919	8. 216	8. 179
/- Gasolia	7.490	5.730	5.949	6.363	6.581	6.758
/- Motorbenzin	318	796	834	810	839	866
/- Jet A-1/petroliu	696	399	389	571	612	542
/- Diesel Fuel Arctic	/-	170	170	162	169	/-
/- LPG/flaskegas	13	3	3	3	3	3
/- Flybenzin	/-	0	1	2	1	1
/- Fuelolia	/-	279	4	/-	/-	0
/- Spildolia	9	9	9	9	9	9
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.	…	1. 616	1. 623	1. 727	1. 761	1. 787
/- Eqqakkat	…	103	102	88	76	72
/- Imermit nukissiorneq	/-	1.513	1.521	1.639	1.684	1.714
Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat/ Nukissiuutinit atukkat katillugit	8. 407	8. 930	9. 067	9. 537	10. 075	10. 257

Malugiuk: Eqqakkat pinngortitamit arrortinneqarsinnaasut aamma pinngortitamit arrortinneqarsinnaanngitsut immikkoortinneqarput, arrortinneqarsinnaasut kisimik nukissiuutitut piujuartussatut naatsorsuutigineqarput. Taamaakkaluartorli “ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.” ilanngunneqarsimapput.Eqqakkanik ikuallaaneq drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsisarnera pissutaalluni, mingutsitsinermut pissutaasutut mingutsitsinermut nalunaarsuinermut ilanngunneqarput.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1ACT

Ukiumi qaammatisiutit tunngavigalugit nukissiuutit atorneqartut nalunaarsor­neqarsimasut tassaapput nukissiuutinit atukkat tamarmiusut. Ineriartorneq ersarinnerusumik saqqummersinniarlugu atuineq silap pissusaa tunngavigalu­gu iluarsiisoqartarpoq ukiumi nalinginnaasumi silap qanoq issimanera eqqar­saatigalugu.

Nukissiuutinit atuineq silap pissusaa tunngavigalugu iluarseereernermi 2024-mi 10.257 TJ-usimavoq. 2023-mut sanilliullugu 1,8 pct.-imik qaffasinneruvoq. 1990-imut sanilliullugu nukissiuutinit atuineq silap pissusaa tunngavigalugu iluarseereernermi 22,0 pct.-imik qaffasinneruvoq.

Titartagaq 1. Nukissiuutinit atukkat aamma nukissiuutinit atukkat silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1ACT

1990-imiilli nukissiuutinit atukkat appartarlutillu qaffattarsimapput. inuiaqati­giinni aningaasaqarnikkut pissutsit, ukiup nillersimanera kiassimaneralu, aat­sitassarsiornermi qanoq pisoqarsimanera malillugit ingerlasimavoq. Minnerun­ngitsumik imeq atorlugu nukissiuutit sunniuteqarsimapput nukissiornermi gasolia annertoorujussuarmi atorunnaarsissimammagu.

2024-mi nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq 1990-imut sanilliullugu 16,9 pct.-inik qaffasinneruvoq. 1990-imi nunap iluanit ikummatissanit taamaallaat atui­soqarpoq, 2024-mi nukissiuutinit atukkat tamarmiusut 17,9 pct.-ii ataavartumik tunngaveqartumik nukiussiuutinit (imeq atorlugu nukissiorneq aamma eqqakk­at atorlugit nukissiorneq) pineqarput

Titartagaq 2. Nukissiuutit atorneqartut nunap iluanit ikummatissanut aamma nukissiuutinit ataavartunit assigisaannullu nukissiuutinut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1ACT

---

1989-imi eqqakkat atorlugit ataavartumik tunngaveqartumik nukissiutit ator­neqalerput 1993-imilu imeq atorlugu nukissiorfeqalerluni. Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani (Nuummut pilersuisumi) imeq atorlugu nukissiorfik annertusineqarnera ilutigalugu anginerusumik nukissiuutinik ataavartunik pilersuisoqalerpoq. Tasiilami, Narsami/Qaqortumi, Sisimiuni aamma Ilulissani imeq atorlugu nukissiorfiit pilersinneqarneri ilutigalugit aamma nukissiuutinik ataavartunik pilersuineq annertusineqarpoq. Imeq atorlugu nukissiuutinik tunisassiortoqalermat, innaallagiamik aamma kissamik tunisassiornermi gasolia annertooq atorneqassaarpoq. 2010-mi 2011-milu Kalaallit Nunaata kitaani assigiinngitsuni pingasuni tallimanilu oliasiorneq pissutaallutik ukiuni taakkunani nunap iluani ikummatissat atorneqarnerat qaffarujussuarpoq.

Titartagaq 3. Nunap iluanit ikummatissanik atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1ACT, aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneqer tunisassiorlutik inuussutissarsiortunut ilanngunneqarpoq.

Nunap iluanit ikummatissat tassaapput; gasolia, benzina, petroliu, Diesel Fuel Arctic (DFA-mik taaneqartartoq), flybenzin, fuelolia, spildolia aamma flaske­gassi.

Titartagaq 4. Nunap iluanit ikummatissanik atuineq, suunerinut immikkoortillugit

Malugiuk: Motorbenzina aamma timmissartunut benzina benzinamut ilaapput. ikummatissat allat tassaapput fuelolia, spildolia aamma flaskegasi. Titarnermi takuneqarsinnaavoq nunap iluanit ikummatissat innaallagiamik aamma kissamik tunisassiornermi nuussinerni (konverteringssektor) atorneqartartut.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1ACT

Gasolia ikummatissanit tamanit atorneqarnerpaajuvoq. Gasoliamut ilaapput motorgasolia aamma artisk gasolia. Taakku nukissiornermi innaallagiamik aamma kissamik tunisassiornermi atorneqartarput, ukununnga kissamik nuussinernut atorneqartarlutik; angerlarsimaffiit, paaqqinnittarfiit, inuussutis­sarsiorfiit, suliffissuit kissannissannut taakku saniatigut angallassinernut assartuinernullu motorgasolia aamma gasolia atorneqartarput. 2024-mi gasoliamik atuineq 2,7 pct.-imik qaffassimavoq. Titartakkami 4-mi titarneq tassaavoq gasolia aamma DFA nukissiornermi atorneqartartup annertussusaat.

Benzina aalisariutinut, angallateqqaanut nunamilu angallassissutinut ingerlatit­sissutitut atoqartarpoq. Flybenzina timmisartunut qulimiguulinnullu atorne­qartarpoq, silaannakkut angallassinernut aamma assartuinernut.

Petroliu tassaapput jet A-1 aamma petroliu. Taakku annermik timmisartumut ikummatissatut atorneqartarput kisianni aamma kiassarnermut atorneqar­tarput.

DFA kiassarnermut aamma biilinut assigisaanullu ingerlatitsissutitut atorne­qartarpoq. DFA Kangerlussuarmi akiginiarneqartarpoq gasoliamut taarsiullugu. Upernavimmi aamma Qaanaami DFA artisk oliamik akullugu (affaa) aamma akigineqartarpoq. Taamatut akoorineq issittumut tulluarsarneruvoq, illoqarfiit avannarpasinnerpaat marluk issittumut tulluarsakkanik oliamik pisiassaqa­lerput. Akoorinermili DFA gasoliatut nalunaarsorneqartarpoq. Malugiuk 2024-mi Diesel Fuel Arcticimik atuisoqarsimanngitsoq.

Oliat oqimaatsut IFO-30, IFO-180 aamma HFO-380 fueloliamik taaneqartarput. Taakku ikummatissaapput kinertut, umiarsuarnut anginerusunut, kilisaatinut assigisaanullu atorneqartartut. 2020-miit Polaroilip fuelolia Kalaallit Nunaannut eqqutissaarpaa. 2021-mili peqqumaatini pigisanit annikitsumik atuisoqarsimalluni, peqqumaatit saniatigut aatsitassarsiortut namminneerlutik Kalaallit Nunaannut eqqussisarsimapput annikitsumik.

Flaskigassi (LPG) suliffissuarni, sanaartornerni sanaartorfigissaanernilu aamma kiassarnermut, nerisassiornermut ingerlatitsissutitullu atorneqartarpoq. 1990-imiilli flaskegassimik atuineq appariartorusaarsimavoq.

3. Nukissiorfiit pisortaqarfinnut innaallagiamik kissamillu pilersuinera

3. Nukissiorfiit pisortaqarfinnut innaallagiamik kissamillu pilersuinera

Nukissiorfiit innaallagiamik, imermik aamma kissamik Kalaallit Nunaanni piler­suisuupput. Mittarfeqarfiilli Narsarsuarmi aamma Kangerlussuarmi pilersuineq 2022 ilanngullug ingerlappaat mittarfeqarfinnilu Qaarsumi, Kulusummi aamma Nerlerit Inaanni pilersuineq suli ingerlappaat.

3.1 Innaallagiamik tunisassiorneq

2024-mi Nukissiorfiit innaallagiamik 2.124 TJ-mik tunisassiorput. 2023-mut sa­nilliullugu tamanna 1,1 pct.-imik annertuneruvoq. Narsarsuarmi Kangerlussuar­milu 2023 allarnerfigalugu Nukissiorfiit innaallagiamik kiassamillu pilersuisun­ngorput.

Nunaqarfinni innaallagissiorfiit aamma illoqarfinni kiassaateqarfiit innaal­lagiamik tunisassiortarput gasolia atorlugu, taamaattumillu taakku oliamik ingerlasutut naatsorsuutigineqarput.

Imeq atorlugu nukissiorfinni sapusiaq atorlugu imermik katersaq imermik nioq­qutissiornermut naqitsineq angisooq atorlugu kaavittorsuinut kuutsinneqar­tarpoq. Kaavittorsuit, ermup sarfarneranik ingerlatinneqartut generatorinut innaallagiamik tunisassiortunut atapput.

2024-mi nunaqarfinnit innaallagissiorfinni 109 TJ tunisassiarineqarpoq, illo­qarfiit kiassaateqarfiini 262 TJ imermillu nukissiorfinnit 1.754 TJ tunisassia­rineqarluni. 2009-miilli olia atorlugu tunisassiorneq appariartorsimavoq imeq atorlugu nukissiuutinik atuineq annertusisimanera pissutaalluni. 2008-mi Utoq­qarmiut Kangerluarsunnguani imermik nukissiuutip allineqarnerata kingorna imermik nukissiorneq annertusivoq aamma 2010-mi Sisimiuni 2012-imilu Ilulissani nutaanik imeq atorlugu nukissiorfeqalernera, oliamik atuinerup annikillineranut pissutaaqataapput.

Titartagaq 5. Innaallagiamik tunisassiorneq, tunisassiornermi atorneqartunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

2024-mi innaallagiamik tunisassiornerup 17,5 pct.-ia, 371 TJ, gasolia atorlugu tunisassiarineqarsimavoq. Imeq atorlugu innaallagiamik tunisassiorneq tuni­sassiornerup 82,5 pct.-ianik annertussuseqarpoq. 2023-mi imeq atorlugu in­naallagiamik 1.754 TJ-usimavoq, 2023-mut sanilliullugu 1,4 pct.-imik annertunerusimalluni.

Titartagaq 6. Innaallagiamik tunisassiorneq, ikummatissanut atorneqartunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

1990-ikkut aallartinneranni innaallagiamik tunisassiornermik gasolia atorne­qarnerpaajusimavoq. 1993-imi imeq atorlugu nukissiuuteqalernissaa tikillugu 100 pct.-imik gasolia atorlugu Nukissiorfiit innaallagiamik tunisassiortar­simapput.

Imeq atorlugu nukissiuuteqalernerup kingorna imeq atorlugu innaallagiaq annertusiartuinnarsimavoq, tassunga tunngatillugu titartagaq 7 takuuk. 2024-mi ikummatissanik atuinermit Nukissiorfiit innaallagiamik imeq atorlugu tunisassiornerat 62,9 pct.-iusimavoq.

Titartagaq 7. Innaallagiamik pilersuinermut ikummatissanik atuineq

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

2024-mi Nukissiorfiit innaallagiaq qullernut, nukissiuutinut aamma kissamut sarfatortunut, namminerlu nukissiornerminnut atugaat ilanngullugu innaal­lagiaq 1.408 TJ-usimavoq. Taakkunannga Nukissiorfiit atorsimasaat 71 TJ-uvoq, 889 TJ qullernut aamma nukissiuutinut atuisunut ingerlasimalluni. Innaallagiaq atorlugu kissamut atorneqarsimasoq tamakkerlugu 448 TJ-uvoq, taakkunannga innaallagiatortumut kissamut qaminneqarsinnaasumut 242 TJ aamma kiassar­nermut innaallagiatortumut ataavartumut 207 TJ atorneqarsimapput.

Titartagaq 8. Nukissiorfiit innaallagiaq tunisaat namminneq atorsimasaat ilanngullugu

Malugiuk: 2004-mit 2010-mut Nukissiorfiit nammineq atugai missingersuutaapput, ilaatigut amigartunik paasissutissanik peqarneq pissutaalluni.

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

Nukissiorfiiit innaallagiamik tunisassiaanut paasissutissat tabel 2-mi takune­qarsinnaapput. Tassani takuneqarsinnaasut ilagivaat; ikummatissat atorneqar­nerat, Nukissiorfiit tunisassiornermut namminneerlutik atugaat allallu.

Tabel 2. Nukissiorfiit innaallagialiornerat aamma innaallagiamik pilersuinerat

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Innaallagiamik pilersuinermut ikummatissanik atuineq
Ikummatissanik atuineq katillugu	*2.4 18**	*2.4 92**	*2.5 76**	*2.7 65**	*2.7 87**
Gasolia	868	935	896	1 .035	1 .033
Imermit nukissiorneq	1 .550	1 .557	1 .680	1 .729	1 .754
Innaallagiamik tunisassiorneq, ikummatissanut atorneqartunut immikkoortillugit
Innaallagiamik tunisassiorneq tamakkerlugu (brutto)	*1.8 89**	*1.9 18**	*2.0 30**	*2.1 01**	*2.1 24**
Gasolia	339	361	350	372	371
Imermit nukissiorneq	1 .550	1 .557	1 .680	1 .729	1 .754
Innaallagiamik tunisassiorneq, pilersuivinnut immikkoortillugit
Innaallagiamik tunisassiorneq tamakkerlugu (brutto)	*1.8 89**	*1.9 18**	*2.0 30**	*2.1 01**	*2.1 24**
Nunaqarfinni innaallagissiorfiit	94	106	94	119	109
Illoqarfinni kissamik pilersuiviit	245	255	257	253	262
Imermik nukissiorfeqarneq	1 .550	1 .557	1 .680	1 .729	1 .754
Nukissiuutiliornermi atuineq	68	60	64	1 02	71
Nunaqarfinni innaallagissiorfiit	17	15	14	17	17
Illoqarfinni nukissiorfiit kiassaateqarfiusut	51	45	50	85	54
Innaallagiamik tunisassiorneq tamakkerlugu (netto)	*1.8 22**	*1.8 59**	*1.9 66**	*1.9 99**	*2.0 53**
Nuussinermi atuineq1	362	486	317	250	458
Siaruarterinermi il.il. aannaasat 2	222	143	364	425	258
Innaallagiamik atuineq	*1.2 38**	*1.2 30**	*1.2 85**	*1.3 24**	*1.3 38**
Nukissiorfiit nioqqutaat tamakkerlugit namminneq atugaat ilanngullugit	*1.3 05**	*1.2 90**	*1.3 49**	*1.4 26**	*1.4 08**
Namminneq atugaat	68	60	64	102	71
Qullernut nukissiuutiniillu nioqqutaat	821	819	847	879	889
Innaallagiaq atorlugu nioqqutaat	417	411	439	445	448

Nassuiaat: 1) ungasianit kissamik tunisassiornermi innaallagiamik imermit nukissiuutineersunit atuineq. 2) Tunisassiornerup aamma atuinerup annertussusaata assigiinngissutaa.

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

3.2 Ungasianit kiassarnermik tunisassiorneq

Ungasianit kissaq imermut kissartumut aqqut ruujori oqorsarluagaq atorlugu siaruarterneqartarpoq. Ungasianit kissaq kiassaateqarfinniit, nukissiorfinniit kiassaateqarfiusuniit imalluunniit eqqakkanit ikuallaavinniit tunisassiarine­qartarpoq. 2024-mi kissamik tunisassiorneq tamarmiusoq 1.132 TJ-usimavoq, 2023-mut sanilliullugu 4,0 pct.-imik annertusisimalluni. 2004-mut sanilliullugu ungasianit kiassarnermik tunisassiorneq 32,3 pct.-imik annertusisimavoq.

Titartagaq 9. Ungasianit kiassarnermik tunisassiorneq, pilersuiffiusunut immikkoortillugit

Malugiuk: Ungasianit kissamik tunisassiorneq oliamik kiassaateqarfinnut aamma kissamik nukissiorfinnut, innaallagissiorfinnit sinnikunit, eqqakkanit aamma ikuallaavinnut kiassarnermut atuiffiusarpoq. Taakku saniatigut imeq atorlugu nukissiorfinnut elektrokedlinut oliamik atuisoqartarpoq. 2004-miit 2008-mut Nukissiorfinnit ungasissumit kissamik tunisassiorneq pillugu paasissutissanik amigartunik pissarsisimaneq pissutigalugu missingersuusiortoqarpoq 16-18 pct.-imik annaasaqartarneq tunngavigalugu suliarineqartumik, 2009-miit 2013-imut taamatut annaasaqartoqarsimanera tunngavigineqarluni.

Ungasianit kissamik tunisassiorneq annerpaaq 2024-mi 1.060 TJ-ulluni nukis­siorfinnit kiassaateqarfiusunit pisimavoq, kissamik tunisassiornerup 93,6 pct.-erisimallugu. Sinneruttut 6,4 pct.-iusut kisitsisinngorlugit 72 TJ-sut ikuallaa­vinniit tunisassiarineqarsimapput.

2024-mi ungasianit kissamik tunisassiornermi 461 Tj-usunit ikummatissanit atorneqartunit kiassaateqarfinnit aamma nukissiorfinnit kiassaateqarfiusunit gasolia atorlugu pisimapput. 72 TJ eqqakkanik ikuallaavinniit ungasianiit kis­samik pilersuinermeerpoq. Imermillu nukissiuutit 599 TJ-mik annertussu­seqartumik ungasianiit kissamik tunisassiorsimallutik.

Titartagaq 10. Ungasianit kiassarnermik tunisassiorneq, ikummatissanut atorneqartunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

2024-mi Nukissiorfiit ungasianiit kissamik 1.132 TJ-mik tunisassiorsimapput. Ungasianit kissaq tunisassiariniarlugu atortunut 937 TJ atorneqarsimapput. Tunisassiap inerneranit tunisassiornermi atortukkat mikinerusinnaapput. Un­gasianit kiassanermut, innaallagiamik tunisassiornermi kissaq sinneqartoorut, atorneqartarneranut tamanna pissutaavoq.

Silami kissaq apeqqutaatillugu ungasianit kissaq atorneqartarpoq. Eqqakkat atorlugit kissaq tunisassiarineqartoq aallaakkaalluni 85-110 TJ-uvoq, kom­munillu ikuallaaviinit kissaq Nukissiorfinnit tiguneqartarluni. Olia aamma imeq atorlugu tunisassiaq ukiumiit ukiumut allanngorarnerusarpoq, tamanna titar­takkami 11-mi takuneqarsinnaavoq.

Titartagaq 11. Ungasianit kiassarnermik tunisassiornermi ikummatissanik atuineq

---

---

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

Imeq atorlugu nukissiuutinit ungasianit kissamik pilersuineq taamaallaat imeq atorlugu illoqarfinni innaallagissiorfeqartunit pissarsiarineqartarpoq ukunani; Qaqortoq, Nuuk, Sisimiut aamma Ilulissat, innaallagiarli imeq atorlugu nukis­siorfinnit pissarsiarineqarsinnaasoq, kissamut pilersuinermut apeqqutaasar­poq. Piffissap ilaanni imermit nukissiuutit annikillisinnaasarput, taamaaligaan­gatalu ungasianit kissaq olia atorlugu pilersuisoqalertarpoq. Sumiiffinni allani ungasianit kissamik tunisassiorneq taamaallaat nunap iluanit ikummatissanit, eqqakkat imaluunniit gasolia atorlugu pisarpoq. Nukissiorfiit Narsami aamma Tasiilami imeq atorlugu nukissiorfeqartuni, ungasianiit kissamik imeq atorlugu nukissiorfinneersunit akigisaqarneq ajorput.

Nukissiorfiit ungasianiit kissamik tunisassiornerat, ikummatissanik atuineq, ikummatissat tunisassiornermi atorneqartut allallu tabelimi 3-mi takuneqar­sinnaapput.

Tabel 3. Nukissiorfiit ungasianit kiassarnermik pilersuinera

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Ungasianit kiassarnermik pilersuinermut ikummatissanik atuineq
Ikummatissanik atuineq katillugu	8 44	8 30	8 62	9 04	9 37
Gasolia	268	220	221	229	266
Kissaq eqqakkanit pisoq	103	102	88	76	72
Imermit nukissiorneq	473	508	553	598	599
Ungasianit kiassarnermik pilersuinermut ikummatissanut atorneqartunut agguarlugit
Tunisassiorneq tamakkerlugu (brutto)	*1.0 39**	9 58	*1.0 61**	*1.0 89**	*1.1 32**
Gasolia	463	348	421	414	461
Eqqakkat ikuallanneranniit kissaq	103	102	88	76	72
Imermit nukissiorneq	473	508	553	598	599
Ungasianiit kissamik tunisassiorneq pilersuivinnut immikkoortillugit
Tunisassiorneq tamakkerlugu (brutto)	*1.0 39**	9 58	*1.0 61**	*1.0 89**	*1.1 32**
Illoqarfinni kissamik pilersuiviit	936	856	974	1 .012	1 .060
Ikuallaaviit	103	102	88	76	72
Nukissiuutiliornermi atuineq	*6**	*5**	*6**	*5**	*6**
Tunisassiorneq tamakkerlugu (netto)	*1.0 33**	9 52	*1.0 56**	*1.0 83**	*1.1 27**
Siaruarterinermi il.il. aannaasat 1	241	210	242	253	269
Nuna tamakkerlugu ungasianiit kissamik atuineq	7 92	7 42	8 14	8 30	8 57
Nukissiorfiit nioqqutaat tamakkerlugit/ namminneq atugaat ilanngullugit	7 98	7 47	8 20	8 36	8 63
Nukissiorfiit namminneq atugaat	6	5	6	5	6
Ungasianit kissatut atorneqartussaq	792	742	814	830	857

Nassuiaat: 1) tunisassiornermi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit aamma atuinermi assigiinngissut

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

3.3. Pisortaqarfinnut kissamik tunisassiorneq tamakkerlugu

Nukissiorfinnit pisortatigoortumik kissamik pilersuineq ungasianit kissamik aamma innaallagiaq atorlugu kissamik pilersuinervoq. Taamaattumik kapitali una naggaserniartarput pisortatigoortumik innaallagiamik aamma kissamik Nukissiorfimmit tunisinermik. Tunisat tassaapput ungasianit kissaq aamma innaallagiaq atorlugu kissaq. Kissamik tunisassiorneq tamakkerlugu aamma silap pissusaa tunngavigalugu ukiumut silamut nalinginnaasumut atuiffiusumi iluarsiissutit ilanngunneqarputtaaq.

Ukiumi silap kissarnera apeqqutaalluni kissaq pisariaqartinneqartarpoq, taa­matullu tunisassiorneq silap pissusaanit aalajangerneqartarluni. Nalinginnaa­sumik sila kiassimatillugu annikinnerusumik kissamik tunisassiortoqartarpoq, ukiumi sila nillersimatillugu annertunerusumik kissamik tunisassiortoqartar­toq. Nukissiorfiit ungasianit aamma innaallagiaq atorlugu kissamik tunisassi­ortarput. Kissaq tunisassiarineqartoq marlunnut immikkoortinneqartarpoq ukununnga: kiassarneq innaallagiatortoq ataavartoq aamma kiassarneq innaal­lagiatortoq qaminneqarsinnaasoq. Kiassarnermi innaallagiatortumi ataavartu­mi Nukissiorfiit kiassaanissamik pisussaatitaaffeqarput, kiassarnermi innaalla­giatortumi qaminneqarsinnaasumi kissamik pilersuinerup unittoornerani nam­mineq kiassarsinnaanermik periarfissaqartut.

Titartakkami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq Nukissiorfiit kissamik tunisas­siornerat tamakkiisoq aamma silap pissusaa tunngavigalugu iluarsakkamik kissamik tunisassiorneq.

Titartagaq 12. Kissamik tunisassiorneq aamma silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisamik kissamik tunisassiorneq

Najoqqutaq: Nukissiorfiit (Kissamik tunisassiorneq) aamma Naatsorsueqqissaartarfik (silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisamik kissamik tunisassiorneq)

2024-mi ungasianit aamma innaallagiaq atorlugu kissaq tunisaat 1.311 TJ-uvoq, tassunga ilaapput Nukissiorfiit namminneerlutik atugaat. Nukissiorfiit nammin­neerlutik 6 TJ atorsimavaat, 857 TJ-llu kissaq ungasianeersoq atuisunut inger­latinneqarsimavoq. Innaallagiaq atorlugu kissaq 448 TJ-usimavoq, 242 TJ kias­sarnermut innaallagiatortumut qaminneqarsinnaasumut atorneqarsimasoq 207 TJ kiassarnermut innaallagiatortumut ataavartumut atorneqarsimavoq.

Titartagaq 13. Nukissiorfiit kissamik tunisinerat, namminneerlutik atorsimasaat ilanngullugu

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

4. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

4. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq tassaavoq råolianik, naturgassinik, atajuartussanik nukissiuutinik aamma arrortinneqarsinnaanngitsunik eqqakka­nik piiaaneq. Maanna Kalaallit Nunaanni taamaallaat atajuartussanik nukis­siuutinik pingaarnernik, imeq atorlugu nukissiuutinit, seqernup qinngornerinit aamma eqqakkanik annermik arrotinneqarsinnaanngitsunit ikuallanneranniit kissamik tunisassiortarpoq.

1989-imi Nuummi eqqakkat ikuallanneqartalerput eqqakkat ikuallanneraniit kissaq atorneqartalernissaa siunertarineqarluni. Maanna kissaq eqqakkanit ikuallaavinneersoq Qaqortumi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulis­sani atorneqartalernikuuvoq. Eqqakkat ikuallanneranniit kissaq Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, ungasianiillu kissaq kissap aqqutaa atorlugu siaruarterne­qartarluni.

Seqernup qinngorneri nukissiuutitut inuit namminneq atortarpaat. Taakkunanit innaallagiaq sinneqartoorut Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, pilersuinikkut aqqut atorlugu. 2024-mi seqernup qinngorneri nukissiuutit nukissiuutini 0,1 pct.-init annikinnerusimavoq.

Titartagaq 14. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

2024-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuineq 1.826 TJ-uvoq, 2023-mi 1.805 TJ-ulluni 1,1 pct.-inik annertunerusimasoq.

2024-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuinerup 4 pct.-ii, kisitsisinngorlugit 72 TJ, eqqakkat ikuallanneranit kissamik tunisassiarineqarsimapput. Nukissiuu­tinik paasissutissani Nukissiorfiit kommunit ikuaallaviini kissap pisarisimasaat ilanngunneqarpoq.

2024-mi nukissiuutinit atajuartussanit imeq atorlugu nukissiuutinit 1.754 TJ pingaarnernik nukissiuutit 96 pct.-iannik tunisassiortoqarsimavoq. Taakkunani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaannit Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniit 1.065 TJ tunisassiarineqarsimavoq, Tasiilami 23 TJ, Qorlortorsuarmi 127 TJ, Sisimiuni 217 TJ aamma Ilulissani 321 TJ tunisas­siorsimasut.

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq 1993-imiilli annertusiartorsima­voq, taamani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaat Utoq­qarmiut Kangerluarsunnguaneersoq atuutsilersinneqarpoq. 2004-mi decem­barimi Tasiilami imeq atorlugu nukissiorfik atulerpoq, Kujataanilu Qorlortor­suarmi nukissiorfik 2007-imi atulerluni. Qorlortorsuarmi imeq atorlugu nukis­siorfimmit illoqarfiit Qaqortoq aamma Narsaq pilersorneqarput, taanna siul­lersaalluni illoqarfik qaninneq kisiat pilersunngilaa. Sisimiuni imeq atorlugu nukissiorfik 2010-mi apriilimi sisamaatut atulerpoq. Imeq atorlugu nukissiorfiit tallimaat Ilulissaniittoq 2012-imi atulerpoq pisortatigoortumillu atoqqaarfissi­orneqarluni 2013-imi septembarimi.

Atajuartussamik nukissiuutit allat nukissiuutini atuinermi annikikkaluartut, isorliunerusuniittunut sunniuteqarluarput. Taakku tassaapput anorisaateeq­qaat, imeq atorlugu nukissiorfeeqqat, seqernup qinngorneranik nukissiorfiit aamma aalisakkat orsuinik nukissiorfiit. Taakku suli nukissiuutinut paasis­sutissanut ilanngunneqanngillat.

Nukissiuutit pingaarnernit tunisassiarineqarnerisa annertusiartornera malillu­gu namminut pilersorneq annertusiartorpoq, taamaasillunilu Kalaallit Nunaan­ni oliamik pisariaqartitsineq annikilliartorluni.

4.1 Imminut pilersorneq

Imminut pilersornerup annertussusaa tassaapput nukissiuutit pingaarnerit nukissiuutinit atukkanut tamarmiusunut sanilliunneri.

1996-mi imminut pilersorneq 7,7 pct.-iusimavoq. Titartakkami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq 2009-mi imminut pilersorneq annertusingaatsiarsimasoq, 2008-mi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiuut annertusineqarpoq, tamannalu takuneqarsinnaavoq 2009-mi tunisassiornerup annertusisimane­ratigut. 2009-mi nammineq pilersorneq 11,3 pct.-imut qaffappoq.

2024-p tungaanut imminut pilersorneq 16,5 pct.-ip aamma 18 pct.-ip akornanni nikerarsimavoq. 2024-mi imminut pilersorneq 17,9 pct.-iuvoq

Titartagaq 15. Imminut pilersornerup annertussusaa

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN6KEY

---

5. Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.

5. Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissianik atuineq 1990-ikkut aallartinne­ranniit annertusisimaqaaq. 2024-mi ataavartumik tunngaveqartumik nukissa­nik atuineq 1.787 TJ-voq, ukiup siulianut sanilliullugu 1,5 pct.-imik annertu­nerulluni. 1996-imi ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq atorneqartoq tamarmiusoq 675 TJ-voq.

Titartagaq 16. Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiamik allanillu atuineq

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

Imeq atorlugu nukissiuutit annertusinerat pissutaalluni Kalaallit Nunaata CO₂-mik mingutsitsinera annikillivoq. Immikkoortumi uani eqqakkat ataavartumik tunngaveqartumik nukissiuutinut ilaapput, kisianni erseqqissaassutigineqas­saaq arrortinneqarsinnaasut CO₂-mik mingutsitsinngitsutut naatsorsuussaasut. Eqqakkat arrotinneqarsinnaanngitsut lattergassimik aamma metanimik CO₂-mik mingutsitsisarput. Taakku pissutaallutik mingutsitsisutut nalilerneqarput, immikkoortoq tassunga tunngasoq takuuk.

2024-mi innaallagiap tunisassiarineqartup 82,5 pct.-ia imeq atorlugu nukissiuu­tinit tunisassiaavoq, 2023-mi 82,3 pct.-iusoq 1996-imilu 58,1 pct.-iusimasoq.

2012-imiilli imermit nukissiuuteqarnerup annertussusia 91,3 MW-eriusimavoq 2010-mi 68,8 MW-iusoq 2005-imilu 31,2 MW-iulluni. 2005-ip tungaanut taa­maallaat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani imeq atorlugu nukissiuuteqarpoq, 2008-mi allineqarnissami tungaanut 30 MW-imik nukissiortarsimalluni, tas­sunga tunngatillugu tabel 4 takuuk.

Titartagaq 17. Imermit nukissiuuteqarnerup annertussusia aamma imermit nukissiuutinit innaallagissiornerup annertussusia

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

Imeq atorlugu nukissiuutit annertussusaat aamma tunisassiaat immikkoorput. Sila apeqqutaalluni erngup annertussusia tunisassiornermut sunniuttarmat, Piffissap ilaani sialuit aamma imeq ikerarsinnaasarmat. Nukissiuutit anner­tunerusumik pilersuineri ukiup tulliani aatsaat takuneqarsinnaalertarput. Utoq­qarmiut Kangerluarsunnguani 2008-mi allineqarnerani tamanna takuneqarsin­naavoq. 2008-imi juunimi kaavittorsuit pingajuata suliarineqarnerani unitsin­neqarallartariaqarsimanera pissutaalluni 2007-imut naleqqiullugu annikinne­rusumik tunisassiortoqarsimasoq takuneqarsinnaavoq.

Tabel 4. Imermit nukissiorneq – sanaartorneq aamma tunisassiorneq

	Ato rneqa le-re ersoq	Nukis siuu- tinit at uisut	1996	2001	2006	2011	2012
			MW
Imermik nuki ssiornermut atortut tama kkerlugit	-	-	3 0,0	3 0,0	3 1,2	6 8,8	9 1,3
Utoqqarmiut Kangerl uarsunnguat	1993	Nuuk	30,0	30,0	30,0	45,0	45,0
Tasiilaq	2004	Tas iilaq	/-	/-	1,2	1,2	1,2
Qo rlortorsuaq	2007	Qaqo rtoq, N arsaq		/-	/-	7,6	7,6
Sisimiut	2010	Sis imiut	/-	/-	/-	15,0	15,0
Ilulissat	2012	Ilul issat	/-	/-	/-	/-	22,5

Malugiuk: Imeq atorlugu nukissiorfik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittoq 2008-mi annertusineqarpoq.

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

Saqqummersitami uani, ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq, Nukissior­finnit innaallagiamik aamma kissamik atuinerupput.

6. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

6. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

Kapitalimi uani nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu sammineqarpoq. Siuller­mik tamakkiisoq isigalugu sammineqassaaq tulliuttullu suliaqarfiit ataasiakkaat tassaasut; angallassineq assartuinerlu, inuussutissarsiutit tunisassiortut, niuer­nermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiorut aamma angerlarsimaaffit sammineqassallutik.

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu atuisut, tassaasut namminersortut aamma pisortaqarfiit inuussutissarsiortut angerlarsimaffiillu pineqarput. Nukissiuutit tunisassiornermut kiffartuussinernullu, ininik kiassaanernut, qullernut, ator­tunut allanut aamma assartuinernut angallassinernullu atorneqartarput. Nukis­siuutitut atuagassaanngitsut ass. tarngutit, saliinermut atortut aamma aqqu­sinniornermut qaliarsualersuinermullu atorneqartartoq bitumen taakkunun­nga aamma ilanngunneqarput.

Nukissiuutiliornermi, suliarinninnermi nuussinermilu nukissiuutit atorneqar­tut nukissiuutinit atuinerni tamakkiinernut ilanngunneqanngillat. Nukissiuutit assartuinernut angallassinernullu atorneqartut tamarmik immikkut angallas­sinernut assartuinernullu ilanngunneqarput. Taamaattumik inuussutissarsiu­tinut aamma angerlarsimaffinnut angallassineq assartuinerlu ilanngunneqan­ngillat.

Tabel 5. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu nukissiuutinut atuiffiusunullu immikkoortillugu

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	8. 234	8. 146	8. 894	9. 213	9. 214
Motorbenzin	796	834	810	839	866
DFA	70	84	67	70	/-
Gasolia	4.594	4.794	5.245	5.416	5.462
Petroliu	399	389	571	612	542
Flybenzin	0	1	2	1	1
Fuelolia	279	4	/-	/-	0
LPG	3	3	3	3	3
Innaallagiaq	821	819	847	879	889
Ungasianit kiassarneq	1.208	1.153	1.253	1.275	1.305
Allat	64	65	97	117	145
Fordelt på anvendelser
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	8. 234	8. 146	8. 894	9. 213	9. 214
Nukissiuutitut atugassaanngitsoq	*64**	*65**	*97**	117	145
Angallassineq aamma assartuineq tamakkerlugu	1. 285	1. 298	1. 554	1. 631	1. 727
Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq	459	453	504	492	494
Immakkut angallanneq aamma assartuineq	471	494	531	587	715
Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq	299	291	466	494	473
Illersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat	56	59	54	57	46
Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut tamakkerlugit	2. 887	2. 959	3. 137	3. 368	3. 142
Nunalerineq, orpippassualerineq naasulerinerlu	10	9	10	11	11
Aalisarneq	1.981	2.024	2.012	2.083	2.063
Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq	81	96	67	114	108
Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut	439	423	490	484	485
Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu	376	407	558	677	476
Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tamakkerlugit	1. 345	1. 263	1. 486	1. 539	1. 665
Niuertunut pilersuineq	132	123	156	139	166
Atugassanik pisiniarfiit	353	344	397	423	440
Inuit kiffartuussivii	182	175	221	200	222
Pisortaqarfiit kiffartuussivii	677	621	712	778	837
Angerlarsimaffiit	2. 653	2. 561	2. 620	2. 558	2. 534
Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat/ Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	8. 148	8. 247	8. 764	9. 332	9. 564

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Nukissiuutinit atukkat tamarmiusut 2024-mi 9.214 TJ-upput, 2023-mut saniul­lugit nikingaarsimanngillat. 2004-mut sanilliullugu nukissiuutinit atuineq 13,0 pct.-imik qaffasinneruvoq.

2010-mi aamma 2011-mi tunisassiorlutik inuussutissarsiortut akornanni nukis­siuutinik atuineq annertusingaatsiarpoq. Taamani Kalaallit Nunaata sineriaani oliamik misissuisoqarnera pissutaalluni. 2004-mit inuussutissarsiutit tunisas­siortut nukissiuut atugaat 30,2 pct.-imik qaffassimavoq. 2004-miilli nukissiuutit angerlarsimaffinni atorneqartut appalaarsimapput. 2020-mi nappaassuup coronap atuunnerani angallassinermi assartuinermilu nukissiuut atorneqartoq apparpoq, tassani silaannakkut angallanneq annermik eqqugaavoq.

Titartagaq 18. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu atuiffiusunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

2024-mi nunap iluanit ikummatissanik atuineq 0,6 pct.-imik apparpoq. Innaalla­giamik atuineq 1,1 pct.-imik qaffappoq ukiup siulianut sanilliullugu, tassunga ilaavoq innaallagiaq kissamut atugassiaq aamma ungasianit kissamik atuineq 2,4 pct.-imik qaffappoq. 2004-miit innaallagiamik aamma ungasianit kissap atorneqarnerat qaffapput 45,8 pct.-imik aamma 42,3 pct.-imik. Piffissami tassani oliamik atuineq 5,9 pct.-imik qaffattoq.

Titartagaq 19. Atuineq tamarmiusoq niukissiuutinut immikkoortillugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata bruttonationalproduktiata, (BNP) akiusi­masunit kisitat (2010-mi akit) atorlugit uuttorneqartup, 2023-mi 0,9 pct.-imik pitsanngornialaarsimaneq takutippaa. Ukiumi tassani nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq 3,6 pct.-imik qaffappoq. Saqqummersitap uuma saqqummer­nerata nalaani BNP 2024-moortoq suli saqqummersinneqanngilaq.

Nukissiuutit sakkortussusaa nalinginnaasumik nukissiuutit atorneqarnerata sunniunneranut atorneqartarpoq. Sakkukinnerugaangat nukissiuutinut sun­niulluarnerusarpoq. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu bruttonatinal­produktillu imminnut ataqatigiinnerat naatsorsoraanni, takuneqassinnaalis­saaq nunap aningaasaqarnerata nukissiuutinut sunniuttarnera.

2023-mi silap pissusaa tunngavigalugu iluarseereernermi nukissiuutit atorne­qartut 0,62 TJ-voq 2004-mi 0,81-usoq. 2004-miit nukissiuutit sakkortussusaat 23,8 pct.-imik apparsimapput, tamannalu isumaqarpoq nukissiuutit sunniut­tarnerat sakkortusisimasoq.

2004-miit 2023-mut BNP-mi ineriartorneq tunngavigalugu nukissiuutinit atuk­kat tamarmiusut eqqarsaatigissagaani 20,9 pct-imik nukissiuutit sakkortus­susaat apparsimavoq. Appariaat uani mikineruvoq, nuussinermi sunniut ilan­ngunneqannginnera pissutaalluni.

Titartagaq 20. Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat aamma nukissiuutinit atukkat, BNP-mi mio.-ikkaartuni (nukissiuutit atukkat annertussusaat)

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN Malugiuk: Titartakkami kisitsisit 2024-meersut ilaanngillat, saqqummersitsinerup nalaani BNP 2024-imoortup suli saqqummersinneqannginnera pissutaalluni.

6.1 Angallassineq aamma assartuineq

Angallassinermi assartuinermilu nukissiuut atorneqartoq aqqusinikkut, imaa­tigut, silaannakkullu angallannermut atorneqartarput.

2024-mi nukissiuutinik atuineq aqqusinikkut angallannermi 494 Tj-uvoq. 2024-mi silaannakkut angallannermi 473 TJ-uvoq. Immakkut angallannermut 715 TJ atorneqarsimavoq. Illersornissami nukissiuutit assartuinermut atorneqartartut ukiumiit ukiumut nikerartarput, kisianni appasingaatsiartarlutik. Aalisarnermi nukissiuutit atorneqartut inuussutissarsiutigalugu pilersuinermut ilanngunne­qarput, immikkoortumi angallassinermut assartuinermullu ilanngunneqarlutik.

Titartagaq 21. Angallannermi nukissiuutinik atuineq, assartuinernut assigiinngitsunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

2024-mi angallassinermi assartuinermilu nukissiuutit atorneqartut gasolia aamma dieseloliap atorneqarnera 57,0 pct.-erisimavaa, flybrændstof Jet A-1 aamma flybenzina 28,4 pct.-erigaat. Motorbenzina 14,6 pct.-erivaa nukissiuutit aallat ass. LPG 0,01 pct.-imit mikinerusimallutik.

Titartagaq 22. Angallannermi nukissiuutinik atuineq, ikummatissanut atorneqartunut assigiinngitsunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Tabel 6. Angallassinermi assartuinermilu nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	1. 285	1. 298	1. 554	1. 631	1. 727
Motorbenzin	245	256	253	254	253
DFA	21	28	19	21	/-
Gasolia	716	720	813	847	984
Petroliu	302	294	468	507	489
Flybenzin	0	1	2	1	1
Fuelolia	/-	/-	/-	/-	/-
LPG	0	0	0	0	0
Atuiffiusunut immikkoortillugit
Angallassineq aamma assartuineq tamakkerlugu	1. 285	1. 298	1. 554	1. 631	1. 727
Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq	459	453	504	492	494
Immakkut angallanneq aamma assartuineq	471	494	531	587	715
Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq	299	291	466	494	473
Illersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat	56	59	54	57	46

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

6.2 Inuussutissarsiutit tunisassiortut

Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutit atugaat ukununnga immik­koortiterneqarput; nunalerineq assigisaallu, aalisarneq, aatsitassarsiorneq assi­gisaallu, suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut aamma sanaartorneq sanaar­torfigissaanerlu. Aalisakkeriviit assigisaallu suliffeqarfinnut tunisassiortunut ilanngunneqarput, nukissiuutit imaani atorneqartut, ass. aaliarnermut piniar­nermullu aalisarnermut ilanngunneqartut. Titartakkami 23-mi aalisarneq nuna­lerinerlu ataatsimut inissinneqarput.

2024-mi inuussutissarsiutit tunisassiortut akornanni aalisarneq annerpaavoq, nunalerineq ilanngullugu inuussutissarsiortut 66,0 pct.-erivaat. Pilersitsinermik suliaqartut, aalisakkanik suliffissuit assigisaallu annerusumik 15,4 pct.-iupput tulliullutik. Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu pingajuullutik 15,1 pct.-imik annertutigalutik. Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq 3,4 pct.-iusut.

2024-mi nukissiuutinit atuinermi aalisarnermut nunalerinermullu 2.074 TJ atorneqarsimavoq, 2023-mut sanilliullugu appasinnerulaarluni. Suliffeqarfiit pilersitsinermik suliaqartut nukissiuutit 485 TJ atorsimavaat, 2023-mut sanil­liullugu 0,2 pct.-imik qaffalaarsimalluni. 2024-mi sanaartornermi sanaartorfi­gissaanermilu nukissiuutit 476 TJ atorneqarsimapput, 2023-mut sanilliullugu annikinneruvoq. 2023-mi aatsitassarsiornermut aamma aatsitassanik misissu­eqqissaarnernut 5,4 pct.-imik apparsimavoq. 2024-mi 108 TJ atorneqarsimasoq 2023-mi 114 TJ atorneqarsimavoq. Malugiuk 2010-mi aamma 2011-mi aat­sitassarsiorneq pissutaalluni nukissiutinut aatsitassarsiornermut atuineq annertusimasoq.

Titartagaq 23. Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutinik atuinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Tunisassiorluni inuussutissarsiortut 2024-mi motorbenzinamik atuineq tamak­kerlugu 4,7 pct.-imik qaffassimavoq. Gasoliamik aamma dieseloliamik atuineq apparsimavoq 9,1 pct.-imik. Innaallagiamik atuineq 2,9 pct.-imik apparsimavoq. Nuup Imiup matunerata kingunerisaanik gasoliamik aamma innaallagiamik atuineq apparpoq.

Titartagaq 24. Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutinik atuinerat, nukissiuutinut immikkoortiterlugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Tabel 7. Pilersuilluni inuussutissarsiornermi nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	2. 887	2. 959	3. 137	3. 368	3. 142
Motorbenzin	551	578	557	585	613
DFA	5	7	5	6	/-
Gasolia	1.810	2.115	2.289	2.480	2.258
Petroliu	5	15	26	25	8
Fuelolia	279	4	/-	/-	0
LPG	1	2	2	1	1
Innaallagiaq	187	191	206	209	203
Ungasianit kiassarneq	49	47	53	62	58
Atuiffiusunut immikkoortillugit
Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut tamakkerlugit	2. 887	2. 959	3. 137	3. 368	3. 142
Nunalerineq, orpippassualerineq aamma naasulerineq	10	9	10	11	11
Aalisarneq	1.981	2.024	2.012	2.083	2.063
Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq	81	96	67	114	108
Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut	439	423	490	484	485
Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu	376	407	558	677	476

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

6.3 Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tassaapput niuer­tunut tunisassiortut, atugassanik pisiniarfiit namminersortullu aamma pisorta­qarfiit kiffartuussivii. 2024-mi nukissiuutinit atorneqarsimapput 1.665 TJ-t. Uki­up siulianut sanilliullugit 8,2 pct.-imik qaffasinneruvoq. 2024-mi innaallagiamik atuineq 347 TJ-uvoq, 2023-mut sanilliullugu 4,5 pct.-imik qaffasinnerulluni.

Titartagaq 25. Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut nukissiuutinit innaallagiamillu atuinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut akornanni innaal­lagiaq aamma kissaq nukissiuutini atorneqarnerpaajuvoq. Kisianni taamaat­tuaannarnikuunngilaq. 2008 tikillugu olia atorneqarnerpaajusimavoq, inuussu­tissarsiortut namminneerlutik kissamik pilersortarsimanerat tassunga pissu­taavoq. Maanna inuussutissarsiortut amerlanerusut Nukissiorfinniit innaalla­giaq atorlugu kissamik pilersorneqalersimapput..

2024-mi innaallagiamik atuineq 4,5 pct.-imik qaffappoq, kissaq 1,8 pct.-imik qaffassimasoq ukiup siulianut naleqqiullugu. Oliamik atuineq 2024-mi 12,8 pct.-imik qaffappoq.

Titartagaq 26. Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut nukissiuutinit atuinerat, nukissiuutinut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Tabel 8. Niuernermi aamma kiffartuussinermi nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	1. 345	1. 263	1. 486	1. 539	1. 665
DFA	30	37	32	33	/-
Gasolia	582	514	745	759	906
Petroliu	20	15	13	15	4
LPG	0	1	1	1	2
Innaallagiaq	307	307	308	332	347
Ungasianit kiassarneq	405	389	386	399	406
Atuiffiusunut immikkoortillugit
Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tamakkerlugit	1. 345	1. 263	1. 486	1. 539	1. 665
Niuertunut pilersuineq	132	123	156	139	166
Atugassanik pisiniarfiit	353	344	397	423	440
Inuit kiffartuussivii	182	175	221	200	222
Pisortaqarfiit kiffartuussivii	677	621	712	778	837
Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat/ Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	1. 317	1. 294	1. 440	1. 581	1. 797

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

6.4 Angerlarsimaffiit

Angerlarsimaffinni nukissiuutinik atuineq kiassartarneq pissutaalluni silap pis­susaanit sunnerneqarajuttarpoq. 2024-mi sila nalinginnaasumit kissarneru­simasutut oqaatigineqarsinnaavoq, 2023-mut sanilliulluni kiannerusimalluni, 2023 nalinginnaasumit aamma kiannerusimavoq.

2024-mi angerlarsimaffinni atuineq tamarmiusoq 2.534 TJ nunami tamarmi atuinermut sanilliullugu 27,5 pct.-iusimalluni. Atuinerit tassaapput pisorta­qarfinni innaallagiamik aamma kissamik olia, atorlugu nammineq pilersor­nermut atukkat, assartuinermut angallassinermullu benzinamik gasoliamillu atuikkat. 2024-mi angerlarsimaffiit silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi atuinerat 2.743 TJ-usimavoq, ukiup siulianut sanilliullugu 4,2 pct.-imik qaffa­sinnerusimalluni.

Titartagaq 27. Angerlarsimaffinni nukissiuutinit atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

2004-mut sanilliullugu angerlarsimaffiit nukissiuutinik atuinerat allanngorsi­maqaaq. Oliamik atuineq suli annertuneruvoq, kisianni ukiut ingerlanerini oliamik atuineq annikilliartuaarsimavoq. Tamanna innaallagiaq atorlugu kis­samik aamma ungasianit kissamik atuilerneq kiisallu angerlarsimaffiit oqorsar­luarneruneqartalerneri tamatumunnga pissutaapput. 2004-mi oliamik atuineq 2.328 TJ-usimasoq 2024-mi 1.354 TJ-uvoq, 41,8 pct.-imik apparsimalluni.

2024-mi angerlarsimaffinni innaallagiamik atuineq 339 TJ-uvoq 2004-mi 231 TJ-usimasoq. 2024-mi kissamik atuineq 841 TJ-uvoq 2004-mi 583 TJ-ulluni. 2024-mi angerlarsimaffiit 21.986-iusimapput 2004-mi 20.682-iusut.

Titartagaq 28. Angerlarsimaffiit atuinerat, nukissiuutit suunerinut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Tabel 9. Angerlarsimaffinni nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

	2020	2021	2022	2023	2024
	TJ
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	2 .653	2 .561	2 .620	2 .558	2 .534
DFA	13	11	11	10	/-
Gasolia	1.485	1.445	1.398	1.330	1.313
Petroliu	72	66	64	65	41
LPG	1	1	1	1	0
Innaallagiaq	327	322	332	338	339
Kiassarneq	755	716	814	814	841
Atuiffiusunut immikkoortillugit
Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat/ Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	2.597	2.628	2.538	2.631	2.743

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

7. Drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq

7. Drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq

Drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsinermik naatsorsuinerit nunani tama­laani drivhusgassinik mingutsitsinerup annikilliartortinneqarnera malinnaavi­gineqarsinnaaqqullugu suliarineqartarpoq. 2023-mi Kalaallit Nunaat silap Parisimi nunarsuarmioqatigiit akornanni isumaqatigiissummut ilannguppoq. Taamasilluni Kalaallit Nunaat silaannarmik mingutsitsinermik annikillisaasus­sanngorpoq. Kalaallit Nunaattaaq pisussaatitaavoq silaannarmik mingutsitsineq pillugu ukiumut FN-imi Silaannaq pillugu isumaqatigiissummut (FN’s Klima konvention (UNFCCC)) nalunaarusiortassalluni, silaannarmik drivhusgassinik mingutsitsineq takussaassunngortissallugu.

Nukissiuutinit atuinermit allaniillu drivhusgassinik mingutsitsineq, CO₂- -mik mingutsitsinertut nalunaarutigineqarnikuupput. Kalaallit Nunaannit silaan­narmik mingutsitsineq nalunaarutigineqartarpoq ukunannga pisoq: metan CH₄, lattergassi N₂O, hydroflour-karbonit HFC aamma svovlhexaflouridi SF_6. CO₂-mik mingutsitsinerit tamarmik sanilliullugit (CO₂- -ækvivalent) naatsorsorneqarput.

Naatsorsueqqissaartarfiup mingutsitsineq tamarmiusoq aamma mingutsitsineq silap pissusaa tunngavigalugit iluarsisat nalunaarutigineqartarput, silap pis­susaa tunngavigalugu iluarsisat ukiumiit ukiumut silap kiassusaa apeqqutaa­tillugu suliarineqartarput. Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisat atorlugit tunngaviusumik ineriartorneq takuneqarsinnaasarpoq.

2024-mi nukissiuutinit atukkanit drivhusgassinik silaannarmi mingutsitsineq 606.659 ton CO₂-ækvivalentiuvoq (sanilliussinerup inernera). 2023-mut sanil­liullugu 0,4 pct.-imik appasinnerulluni. 1990-imut sanilliullugu nukissiuutinit atukkanit drivhusgassimik silaannarmik mingutsitsineq 2,9 pct.-imik appasin­neruvoq. 2024-mi silaannarmik mingutsitsinermi drivhusgassi kuldioxid (CO₂) 602.787 tonsiusimavoq, nukissiuutinit atuinermit mingutsitsinerup 99,4 pct.-eralugu.

2024-mi silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiisoqareerneranit nukissiuutinit atukkat 1,3 pct.-inik qaffassimapput, ukiup siulianut naleqqiullugit.

Titartagaq 29. Nukissiuutinit atuinermit drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

Ikummatissat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit 1990-imiit nukissiuutini atorne­qartuni ikummatissat atorneqartut allanngorsimapput. Nukissiuutit ataavartut atorneqalerput, tamannalu pissutaalluni gasoliap atorneqarnera annikillineqar­luni.

Nukissiuutinik atuinerup allanngornera pissutigalugu drivhusgassinik silaan­narmik mingutsitsineq annikillinngilaq. Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq ineriartoraangat nalinginnaasumik nunap iluanit ikummatissat atorneqarnerat annertusisarpoq.

1989-imi eqqakkat ikuallanneranniit kissap atuutsilernera aamma 1993-imi imeq atorlugu nukissiuutit atulernerannit, nukissiuutit atajuartussat annertu­siartuinnarput. Nukissiuutinik atuinerup ineriartornera annertusiartoraluar­toq, nukissiuutit ataavartut annertusiartuaarsimanerat pissutigalugu drivhus­gassimik mingutsitsineq annertunerulersimanngilaq. Taamaasilluni 1990-imiil­li nukissiuutinik atuineq 16,9 pct.-inik qaffassimagaluartoq nukissiuutinik atui­nermit drivhusgassinik mingutsitsineq 2,9 pct.-inik apparsimavoq.

Titartagaq 30. Drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq ikummatissanut mingutsitsisunut immikkoortiterlugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

Nukissiuutinut ikummatissanik atuinerup allanngornera, tassa nunap iluanit ikummatissanit nukissiuutinit atajuartunut atuilerneq pissutaalluni ikummatis­sanit drivhusgassimik mingutsitsineq annikillivoq. 2024-mi GJ ataasiakkaarlugit 60,9 kg drivhusgassiusimapput 1990-imi 73,3 kg-usimasut. 17,0 pct.-imik appasinnerulluni.

Titartagaq 31. Ikummatissat atorlugit drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN2CO2e aamma https://bank.stat.gl/ENN1ACT

---

2024-mi nukissiuutinit atuinernit drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq tamarmiusoq 606.659 tonsiusimavoq CO₂-ækvivalent (CO₂-mik sanilliussiner­mi). Taakkunannga 105.946 tons nukissiornermeersuuvoq, 125.784 tons angal­lassinermit assartuinermillu, 66.847 tons niuernermit aamma kiffartuussi­nermik inuussutissarsiortunit, 99.374 tons angerlarsimaffinnit, 200.874 tons inuussutissarsiortunit tunisassiortuni, 7.834 tonsi aatsitassanik piianermit aam­ma aatsitassanik misissuinermit, aatsitassanik suliaqarneq tunisassiornermik inuussutissarsiortunut ilanngunneqarpoq 2010-mut aamma 2011-mut (olia­siornerup nalaani) drivhusgassinik mingutsitsisimanerannut assersuunniar­lugit.

Titartagaq 32. Drivhusgassinik silaannarmik mingutsitsineq mingutsitsisunut immikkoortillugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

---

Tabel 10. Drivhusgasimik silaannarmik mingutsitsineq, nukissiuutinut immikkoortillugit

	1 990	2 000	2 010	2 020	2 021	2 022	2 023	2 024
	000 ton CO 2-æ kvi val ent
Silaannarmik mingutsitsineq tamakkerlugu	624 .98 1	667 .86 8	661 .05 2	549 .39 6	546 .24 4	587 .39 5	609 .13 2	606 .65 9
Silaannarmik mingutsitsineq ikummatissanut mi ngutsitsissutinut im mikkoortillugit	624 .98 1	667 .86 8	661 .05 2	549 .39 6	546 .24 4	587 .39 5	609 .13 2	606 .65 9
Motorbenzin	270	753	016	771	465	763	830	676
DFA	/-	848	475	471	450	858	425	/-
Gasolia	5 49. 234	5 48. 812	5 41. 420	4 20. 239	4 36. 223	4 66. 620	4 82. 601	4 95. 563
Petroliu	177	708	380	760	059	163	124	088
Flybenzin	/-	/-	204	22	43	114	90	65
Fuelolia	/-	/-	589	691	315	/-	/-	10
Spildolia	712	719	724	719	723	725	726	725
Igitassat	761	608	977	551	765	950	145	333
LPG	827	419	267	172	201	202	191	200
Silaannarmik mingutsitsineq atuiffiusunut mingutsitsisunut im mikkoortillugit	624 .98 1	667 .86 8	661 .05 2	549 .39 6	546 .24 4	587 .39 5	609 .13 2	606 .65 9
Nuussinerit (Kon verteringssektor)	1 82. 878	1 31. 093	1 12. 399	1 00. 799	1 01. 337	408	1 03. 468	1 05. 946
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu	442 .10 3	536 .77 5	548 .65 3	448 .59 8	444 .90 7	487 .98 8	505 .66 4	500 .71 3
Assartuineq	173	1 19. 660	1 01. 000	864	860	1 13. 379	1 18. 936	1 25. 784
Nunalerineq aamma aalisarneq	1 08. 136	1 25. 691	1 11. 868	1 45. 025	1 46. 796	1 46. 096	1 51. 156	1 49. 539
A atsitassarsiorneq aamma aatsitassanik mi sissueqqissaarneq	3	39	1 37. 673	923	933	831	272	834
Tunisassiorluni inu ussutissarsiortut	516	750	592	415	376	813	174	334
Niuernermik aamma k iffartuussinermik inu ussutissarsiortut	550	343	844	090	210	803	991	847
Angerlarsimaffiit	1 70. 725	1 88. 292	1 27. 677	1 15. 281	1 11. 732	1 08. 066	1 03. 135	374
Najoqqutaq: Naatsors ueqqissaartarfik, https://b ank.stat.gl/ENN2C O2e

Tabel 11. Nukissiuutinit atuinernit drivhusgasimik silaannarmik mingutsitsineq, silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinerit

	1 990	2 000	2 010	2 020	2 021	2 022	2 023	2 024
	000 ton CO 2-æ kvi val ent
Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinerit t amakkerlugit	619 .42 3	675 .02 7	708 .09 2	561 .18 3	567 .91 8	597 .62 8	632 .19 7	641 .65 3
Silaannarmik mingutsitsineq ikummatissanut mingu tsitsissutinut immik koortillugit	619 .42 3	675 .02 7	708 .09 2	561 .18 3	567 .91 8	597 .62 8	632 .19 7	641 .65 3
Motorbenzin	270	753	016	771	465	763	830	676
DFA	/-	787	135	403	542	759	516	/-
Gasolia	5 40. 910	5 47. 293	5 69. 145	4 16. 664	4 40. 404	4 61. 184	4 87. 422	5 10. 366
Petroliu	756	639	121	615	216	985	294	368
Flybenzin	/-	/-	204	22	43	114	90	65
Fuelolia	/-	/-	589	691	315	/-	/-	10
Spildolia	712	719	724	719	723	725	726	725
Igitassat	969	419	867	128	006	900	125	233
LPG	806	417	292	170	203	198	194	211
Silaannarmik mingutsitsineq atuiffiusunut mi ngutsitsisunut immik koortillugit	616 .14 9	815 .84 1	822 .16 3	673 .33 9	683 .74 0	715 .86 8	782 .39 5	803 .22 7
Nuussinerit (konver teringssektor)	1 81. 923	1 30. 958	1 16. 366	1 00. 420	1 01. 817	818	1 03. 983	1 07. 464
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu	434 .22 6	684 .88 3	705 .79 7	572 .91 9	581 .92 3	617 .05 0	678 .41 2	695 .76 4
Assartuineq	173	2 22. 485	1 85. 999	1 86. 307	1 84. 643	2 03. 912	2 28. 391	2 40. 560
Nunalerineq aamma aalisarneq	1 08. 136	1 26. 132	1 12. 321	1 45. 607	1 47. 391	1 46. 704	1 51. 761	1 50. 165
Aats itassarsiorneq aamma aatsitassanik misis sueqqissaarneq	3	39	1 37. 673	923	933	831	272	834
T unisassiorluni inuuss utissarsiortut	516	138	934	337	792	1 01. 189	1 22. 987	1 16. 508
Niuernermik aamma kiff artuussinermik inuuss utissarsiortut	979	997	838	054	348	902	764	669
Ang erlarsimaffiit	1 64. 419	1 87. 092	1 49. 032	1 12. 690	1 14. 816	1 04. 512	1 06. 236	1 08. 029

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

8. Nukissiuutit akii

8. Nukissiuutit akii

2024-mi agguaqatigiissillugu motorbenzinamut 4,85 kr. literimut atuisunut aki­gitinneqarpoq ukiup siulianit 45 øre-mik qaffalluni. 2024-mi gasolia atorne­qartartoq literimut 5,00 kr.-iuvoq, ukiup siulianut sanilliullugu 45 øre-mik aam­ma qaffalluni. 2011-mi januaarip aallaqqaataaniilli avatangiisinut nukissiuutit akitsuuserneqarmatali akitsuut literimut 0,10 kr.-iusimavoq.

2024-mi allanngornani kWh-mut 1,74 kr.-inik akeqarsimavoq. Ungasianit kis­samut kWh-imut 0,71 kr.-imik akeqarpoq, taanna aamma allanngunngilaq.

Titartagaq 33. Angerlarsimaffinnut nukissiuutit akii (akit ingerlaavartut)

Najoqqutaq: Polaroil aamma Nukissiorfiit

Titartakkami 34-mi 2024-mi angerlarsimaffinni nukissiuutit akii takuneqarsin­naapput, taakku atuisunut akinut naleqqersuutip qaffasissussaanit akit ingerlaa­vartut peerlugit suliaapput.

2024-mi motorbenzinap akia 7,2 pct.-imik qaffappoq 2023-mut sanilliullugu. Piffissami tassani aamma gasoliap akia 6,9 pct.-imik qaffappoq.

Akit aalajangersimasut tunngavigalugit benzinap akia ulumikkut qaffasinneru­voq ukiunut 10-15-inut sanilliullugu. 1980-ikkunnilu motorbenzina akisuneru­simavoq, taamani 1978-imi oliamik ajalusoorujussuarnerup kingunerisaanik oliap akia qaffarujussuaqqasimanera suli sunniuteqarsimammat. 1983-imi olia literimut 5,50 kr.-eqarsimavoq, ullutsinni aningaasat nalingi atorlugit 15,20 kr.-iulluni. Taamanikkut biilit literimut atortagaat maanna atorneqartartumit marloriaatingajaavoq. Ukiuni kingullerni benzina akisusimagaluartoq, 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu inoqutigiinnut akisunerungaatsiarsimavoq.

Titartagaq 34. Angerlarsimaffinnut nukissiuutit akii (akit aalajangersimasut 2024)

Najoqqutaq: Polaroil, Nukissiorfiit aamma Naatsorsueqqissaartarfik

2004-ap naanerani innaallagiamut, imermut kissamullu akit atuisunut assi­giipput. 2005-ip aallartinnerani assigiimmik akeqartitsineq taarseriartorneqa­lerpoq, akit illoqarfimmiit illoqarfimmut aamma nunaqarfimmiit nunaqarfim­mut assigiikkunnaarput. Nukissiorfiit qullernut nukissiornermullu atortussa­mik innaallagiamik akigisaqarnermit isertitaat tamarmiusut tunisaanik agguar­lugit, agguarlugit akit nassaarineqarput. Innaallagiaq aamma imeq aalisakkeri­vinnut atuisunit akikinnerusunngorlugit Nukissiorfimmit akigineqartarput.

9. Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri 2024

9. Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri 2024

Quppernerni tulliuttuni 2024-mi Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit naatsorsui­nerit inerneri takuneqarsinnaapput.

Nukissiuutinit naatsorsuinerit inernerini takuneqarsinnaapput nukissiuutit ataasiakkaarlugit pilersuineq, nuussineq aamma atuineq.

Tabel 12. Nukissiuutinit tunisassiorneq aamma nukissiuutinit atuineq 2024

	K ati llu git	G aso lia	DFA	M oto r-/ ben zin	Fl y-/ ben zin	Jet A -1/ Pe tro liu	Fu elo lia
	TJ
/- Pingaarnertut pilersuinerit	1 .98 6	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Atoqqiineq	9	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Eqqussuineq	9 .81 6	001	/-	866	5	795	0
/- Avammut tunisineq	-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Umiarsuarnik orsersuineq	*96 9**	766	/-	5	2	197	/-
/- Atorsinnaanngitsut aamma ledningimit a torsinnaajunnaartut	*34 4**	114	/-	21	/-	10	/-
/- Quersuarnit ilanngaat	*38 6**	363	/-	-25	2	46	/-
Nukissiuutinit atukkat katillugit	*10 .11 1**	6 .75 8	-	*86 6**	1	*54 2**	0
Nukissiorfiit kia ssaateqarfiutigisut aamma kiassaateqarfiit
/- Ikummatissanik atuineq	1 .76 3	296	/-	/-	/-	/-	/-
/- Innaallagiamik aamma kissamik tunisassiorneq	1 .43 0	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Tunisassiornermi namminneq atugaat	7 6	/-	/-	/-	/-	/-	/-
Imermit nukissiornermut atortoq
/- Innaallagiamik tunisassiorneq	1 .71 4	/-	/-	/-	/-	/-	/-
Ikuallaaviit
/- Kissamik eqqakkanit pisumik tunisassiorneq	*14 5**	/-	/-	/-	/-	/-	/-
Siaruarterinermi il.il. aannaasat	*47 2**
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	9 .23 0	5 .46 2	-	*86 6**	1	*54 2**	0
/- Nukissiuutitut atugassaanngitsoq	*14 5**	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq	*49 4**	330	/-	164	/-	/-	/-
/- Immakkut angallanneq aamma assartuineq	*71 5**	631	/-	84	/-	/-	/-
/- Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq	*47 3**	/-	/-	2	1	470	/-
/- Illersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat	4 6	23	/-	3	/-	19	/-
/- Nunalerineq, orpippassualerineq aamma naasulerineq	1 1	10	/-	0	/-	0	/-
/- Aalisarneq	2 .06 3	448	/-	611	/-	1	/-
/- Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq	*10 8**	101	/-	1	/-	6	0
/- Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut	*48 5**	293	/-	/-	/-	1	/-
/- Sanaartorneq san aartorfigissaanerlu	*47 6**	406	/-	/-	/-	1	/-
/- Niuertunut pilersuineq	*16 6**	106	/-	/-	/-	0	/-
/- Atugassanik pisiniarfiit	*44 0**	232	/-	/-	/-	1	/-
/- Inuit kiffartuussivii	*22 2**	123	/-	/-	/-	1	/-
/- Pisortaqarfiit kiffartuussivii	*83 7**	446	/-	/-	/-	2	/-
/- Angerlarsimaffiit	2 .53 4	313	/-	/-	/-	41	/-

Malugiuk: Nukissiuutit oqimaaqatigiissaarnerini takuneqarsinnaapput tunisassiorneq, nuussineq aamma nukissiuutinit atuineq.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

Tabeli quppernerup tulliani nangissaaq

Tabel 12 /[Nanginnera/]. Nukissiuutinit tunisassiorneq aamma nukissiuutinit atuineq 2024

	LPG	S pild olia	I gita ssat	Ime rmit nuki ssio rneq	El	Un gasi anit ki assa rneq	Te rpen tin, sm øreo lia/ a amma bit umen
	TJ
/- Pingaarnertut pilersuinerit	/-	/-	233	1 .754	/-	/-	/-
/- Atoqqiineq	/-	9	/-	/-	/-	/-	/-
/- Eqqussuineq	3	/-	/-	/-	/-	/-	145
/- Avammut tunisineq	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Umiarsuarnik orsersuineq	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Ators innaanngitsut aamma ledningimit atorsin naajunnaartut	/-	/-	160	39	0	/-	/-
/- Quersuarnit ilanngaat	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
N ukissiuutinit atukkat katillugit	*3**	*9**	72	*1.7 14**	*0**	*-**	1 45
Nukissiorfiit kiassaate qarfiutigisut aamma kiass aateqarfiit
/- I kummatissanik atuineq	/-	9	/-	/-	458	/-	/-
/- T unisassiorneq	/-	/-	/-	/-	371	1 .060	/-
/- Tun isassiornermi namminneq atugaat	/-	/-	/-	/-	71	6	/-
Imermit nu kissiornermut atortoq
/- I nnaallagiamik t unisassiorneq	/-	/-	/-	/-	1 .714	/-	/-
I kuallaaviit
/- Eqqakkat ikua llanneranniit kissamik t unisassiorneq	/-	/-	72	/-	/-	72	/-
Sia ruarterinermi il.il. aannaasat					219	253
N ukissiuutinit atuineq tamarmiusoq	*3**	*-**	*-**	*-**	*1.3 38**	8 74	1 45
/- N ukissiuutitut atug assaanngitsoq	/-	/-	/-	/-	/-	/-	145
/- Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq	0	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Immakkut angallanneq aamma assartuineq	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Ill ersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat	/-	/-	/-	/-	/-	/-	/-
/- Nunalerineq, orpip passualerineq aamma naasulerineq	0	/-	/-	/-	0	/-	/-
/- Aalisarneq	0	/-	/-	/-	1	1	/-
/- Aatsi tassarsiorneq aamma aatsitassanik misiss ueqqissaarneq	0	/-	/-	/-	0	0	/-
/- S uliffeqarfiit pil ersitsinernik suliaqartut	0	/-	/-	/-	158	33	/-
/- Sanaartorneq sanaartor figissaanerlu	1	/-	/-	/-	43	25	/-
/- Niuertunut pilersuineq	0	/-	/-	/-	43	17	/-
/- Atugassanik pisiniarfiit	1	/-	/-	/-	118	89	/-
/- Inuit ki ffartuussivii	0	/-	/-	/-	60	38	/-
/- P isortaqarfiit ki ffartuussivii	0	/-	/-	/-	126	262	/-
/- Ange rlarsimaffiit	0	/-	/-	/-	339	841	/-

Malugiuk: Nukissiuutit oqimaaqatigiissaarnerini takuneqarsinnaapput tunisassiorneq, nuussineq aamma nukissiuutinit atuineq.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

10. Taaguutit nassuiaataallu

10. Taaguutit nassuiaataallu

Ikummatissap atorsinnaassusaa

Ikummatissap atornerani nukissiuut atorneqartup annertussusaa.

Nukissiuutinik atuineq tamakkiisoq

Ikummatissat atorlugit nunanut allanut innaallagiamik niuernermi iluarsiissu­titut atorneqartarpoq. Kalaallit Nunaat innaallagiamik nunanut allanut akigi­saqarneq ajornera pissutigalugu, nukissiuutinik atuineq tamakkiisoq aamma nukissiuutinik atuineq assiipput. Saqqummersitami uani nukissiuutinit atukkat taamaallaat atorneqarput.

Bruttonationalprodukti (BNP)

Bruttonationalprodukti tassaavoq, nunami tunisassiat kiffartuussinerillu nalin­gisa annertussusaat aatsitassanik ilanngarlugit. Nunap aningaasaqarnerata ine­riartornera bruttonationalprodukti atorlugu malinnaavigineqartarpoq, nunap aningaasaqarnera BNP atorlugu malinnaavigineqartarpoq.

Umiarsuarnik timmisartunillu orsersuineq

Umiarsuit timmisartullu tamalaaneersut Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Dan­markillu avataanut angalasut orsussanik niuerfigineqarneri. Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit atuinerit ilaanngillat. Timmisartunik nunanut allanut angalasunut orsersuineq Nukissiuutinik atuinermi uani saqqummersumi ilanngunneqarput.

CO₂-mik silaannarmut mingutsitsineq

Annerpaamik nukissiuutinit kuldioxidimik (CO₂) mingutsitsineq pisarpoq. Min­gutsitsinerli allatigut aamma pisarpoq, ass. plastikkit eqqaavinni ikuallannerini aamma suliffissuarni suliaqarnernit mingutsitsinerit pisarput. Nukissiuuteqar­nermik paasissutissani nunap iluaniit ikummatissat atorneqarneri naatsor­suutinut ilanngunneqarput, taakkununnga ilaapput gasolia aamma dieselolia, motorbenzina, petroliu, flaskegasi aamma nunap iluani ikummatissat igitat, nukiss iuutitut atorneqartartut.

CO₂-mut sanilliussineq (CO₂-ækvivalenter)

Drivhusgassit assigiinngitsut oqimaalutarnerini ataatsimut uuttuut atorneqar­toq. Gassit ataasiakkaarlugit drivhusimut sunniutaat aallaavigalugit oqimaassu­serneqartarput. Assersuutigalugu metan (CH₄) CO₂ –mut sanilliullugu ukiut 100-t ingerlaneranni 28-eriaamik drivhusimut sunniuteqartarpoq. Lattergasi (N₂O) ukiut 100-it ingerlaneranni 265-eriaamik sunniuteqarnerusartoq, taamaattu­millu CO₂-mut sanilliullugu 1 tonsi N₂O = 265 tonsiulluni. Nukissiuuteqarnermik paasissutissani kuldioxidimik, metanimik aamma lattergasimik mingutsitsineq CO₂-mut sanilliunneqarlutik (CO₂-ækvivalenter) suliarineqarput.

Nukissiuutit imarisaat

Nukissiuutinit tunisassiat imarisaat. Nukissiuutit, innaallagiaq aamma ungasia­nit kissaq oqimaassut tunngavigalugu ikummatissap atorneqarsinnaanera imaluunniit initussusaa tunngavigalugu naatsorsorneqartarput. Saqqummer­sitami uani Tera joule (TJ) atorlugu nukissiuutit imarisaat nalunaarsorneqarput.

Siammarterinermi annaasat

Tunisassiornermi aamma nukissiuutinit atukkat tamakkernerisa assigiinngis­sutaat. Innaallagiap aamma ungasianit kissap siammarternerani annaasat tas­saapput tunisassiap aamma Nukissiorfiit pisisartunut tunisaasa nikingassutaat.

Drivhusgassit

Drivhusgassi silaannaat ilagivaat, Nunarsuarmeersut kissat aalajangersimasut (langbølget varmestråling) tigusarpai. Imermit aalaq (H₂O), kuldioxid (CO₂), metan (CH₄) aamma lattergassi (N₂O) silaannarsuarmi nalinginnaasuupput pinngortitamit pisut, F-gassinik taaneqartartut (PFC, HFC og SF₆) fluorinik ima­qartut suliffissuaqarfinnit pinngortinneqartartut. Silaannarsuarmi drivhus­gassit drivhusgassip sunniutanut malunniuttarput Nunarsuarlu kissarneruler­tittarlugu.

Innaallagiamit kissaq

Imeq atorlugu nukissiorfinnit innaallagimit kissaq tunisassiarineqartarpoq. Innaallagiamit kissaq Qaqortumut, Narsamut, Nuummut, Sisimiunut aamma Ilulissanut siammarterneqartarpoq.

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu tassaavoq atuisut, tassa suliffeqarfiit nam­minersortut, pisortat inuussutissarsiutaat aamma angerlasimaffiit atugaat. Nu­kissiuutit tunisassiornermut, kiffartuussinernut, init kiassarnerinut, qullernut, assartuinernut angallannernullu aamma atortunut allanut atorneqartarput. Nukissiuutitut atugassaanngitsut, ass. tarngutit, saliinernut aamma bitumen aqqusinniornernut qaliarsualiornernilu atorneqartartut. Atugassanngorlugit suliaqarnermi nuussinernilu nukissiuutinik atuineq, nukissiuutinit atuinermut tamakkiisumut ilanngunneqanngilaq. Aqqusinikkut, immakkut, silaannakkut ruujorikkullu assartuinermi angallassinermilu nukissiuutit atorneqartut tamar­mik angalaassinermut assartuinermullu ilanngunneqarput. Taamaasilluni inuussutissarsiortuni angerlarsimaffinnilu nukissiuutini atuinermut angallas­sineq assartuinerlu ilanngunneqanngillat.

Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri

Nukissiuutit tunisassiarineqartut annertussusaasa inerneri naatsorsorneqar­tarput. Atorneqarsinnaasunut nassuiaatit = atuiffiusut suuneri naatsorsuu­siornermi tunngavigalugit suliarineqartarput. Atorneqarsinnaasut tassaapput: eqqussat aamma tunisassiat inernerat, atukkat inerneri tassaapput atuiffiusut 749-iusut tamarmiullutik inerneri. 749-it tassaapput; nunanut allanut tunisat, annaasat, siammarterinermi annaasat, quersuarniititat annertusineri, ilan­ngussallu 744-ineersut inuussutissarsiutini atorneqarsimasuupput nammine­risamillu atugaallutik. Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri 2004-mit 2024-mut suliaapput sanilliunneqarsinnaallutillu.

Nukissiuutinit tunisassiorneq

Nukissiuutinit tunisassiorneq tamakkerlugu naatsorsorneqartarpoq pingaar­nermik nukissiuutit eqqussuinernik aamma avammut tunisinernik, nunani allani umiarsuarnik orsersuinernik aamma quersuarni allannguinernik iluar­siissuteqartillugit.

Nukissiuutinit atukkat

Ukiumut qaammatisiutit tunngavigalugit nukissiuutit atorneqartut nalunaar­sorneqarsimasut tassaapput nukissiuutinit atukkat.

Ungasianit kiassarneq

Ungasianit kiassarneq imermit kissartumit pisarpoq. Imeq kissartoq ruujorit oqorsarluarneqarsimasut aqqutigalugit siammarterneqartarpoq. Ungasianit kissamik tunisassiorneq kiassaateqarfinnit, nukissiuuteqarfinnit kiassaatita­linnit imaluunniit ikuallaavinnit pisarpoq.

Flaskegassi (LPG)

Kulbrintit propan aamma butan flaskegassini akulerunneqartarput, erngutsini naqinneqarnerminni taakku imermut assingusumik imerpalasunngortarput. Suliffissuarni flaskegassit sanaartornernut, kissaanernit, nerisassiornernit atortutullu atorneqartarput.

Flybenzina

Silaannakkut angallassinermi aamma assartuinermi flybenzina avgas timmi­sartunut (stempelmotordrevne fly) aamma qulimiguulinnut atorneqartarpoq. Tuluttut aviation gasoline taaguutini ateqaatigaa. Nukissiuutinik paasissutissani flybenzina atorneqarpoq. Motorbenzinamut sanilliullugu flybenzin nikerarnera annikinneruvoq aamma naqitsinerup annikillinerani (qutsiliartuaartumi tim­minermi) aalanngortarnera annikinneruvoq.

Tunisassiornermi atuineq/ nammineq atugaq

Nukissiuutinik tunisassiaq tassaavoq, tunisassiorneq tamakkerlugu aamma ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit tunisassiat, nikingassutaat.

Fuelolia

Oliat IFO-30, IFO-180 aamma HFO-380 ataatsimut taaneqartarput fuelolia. Taakku ikummatissaapput kinertut, immakkut assartuinernut aalisariutinullu anginerusunut atorneqartartut.

Gas-/dieselolia

Gasolia aamma dieselolia atorneqarnerminni kissaq qalaffigilertagaat assigiip­poq, taakku atuuffii amerlanerpaat assigiipput, taamaattumik nukissiuutinik paasissutissani ataatsimut nalilersorneqarput.

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut

Tassaapput niuertunut tunisassiorfiit, atugassanik pisiniarfiit, inuit kiffartuus­sivii aamma pisortaqarfiit kiffartuussivii. Pisortaqarfiit kiffartuussivii tassaap­put allaffissorneq aamma inuiaqatigiinnut kiffartuussiviit aningaasanik ilua­naarniarfiunngitsut tassaasut; ilinniartitsineq, paaqqinnittarfiit isumaginniffiu­sut, peqqinneq, kulturi, eqqagassalerinerit allallu.

Eqqussuineq aamma avammut tunisineq

Eqqussuineq aamma avammut tunisineq nunat akornanni pisarpoq. Danmarki Savalimmiullu nunatut allatut naatsorsuutigineqarput. Taamaasilluni qallunaat suliffeqarfiutaannut Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaanngitsunut tunisi­neq avammut tunisinertut nalilerneqarpoq. Suliffeqarfinnut tunisineq umiar­suarnik timmisartunillu nunanut allanut ingerlaartunut orsersuinertut isi­gineqarpoq.

Joule

Nukissiuutinut uuttortaatitut joule atorneqartarpoq, taanna atorlugu ajornan­nginnerusumik nukissiuutinik assigiinngitsunik sanilliusisoqarsinnasarpoq. Nukissiuutinik paasissutissani uku atorneqarput: 1 TJ (Tera Joule) = 1.000 GJ (Giga Joule).

Jet A-1

Jet A-1 petroliuuvoq silaannakkut angallannermut aamma assartuinermut atorneqartartoq. Nukissiuutinik paasissutissani Jet A-1 petroliunut allanut ilanngullugu naatsorsorneqarpoq.

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissut

Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusaa pillugu sinaakkusiilluni isumaqatigiis­sutaa. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutip silaannarsuarmi inuit pin­ngortitaata drivhusgassip qaffasissusaata aalaakkaasunngortinneqarnissaa siu­nertaraa. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummut nunat 192-it peqataapput.

Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq

Silap pissusaa ukiumiit ukiumut nikerartartoq kiassarnermut sunniuteqar­tarpoq. Ulluni annertussusiliiffiit (graddagetallet), ASIAQ-mit naatsorsorne­qartartoq atorneqartarpoq. Ulluni annertussusiliiffiit (graddagetallet) tassaap­put ullut agguaqatigiissillugu 17˚C-init nillernerusut amerlassusaat, 17˚C aam­ma ulloq unnuarlu agguaqatigiissillugu kissap nikingassutaasa assigiinngis­susaat. Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq paasissutissani pineqartuni ataasiakkaani tamani, kiassarnermut nukissiuutini atorneqarpoq. Ukiumi pi­neqartumi ulluni annertussusiliiffiit (graddage) ukiumi pineqartumi ullunut nalinginnarnut naleqqiunnerisigut pisarpoq. Ukiumi nalinginnaasumi ulluni annertussusiliiffiit (graddage) ukiut 20-it ingerlaneranni agguaqatigiissit­sinernut ilanngunneqartarput.

Nuussineq

Innaallagiamik aamma ungasianit kissamik tunisassiorneq.

Nuussinermi annaasat

Tunisassiornermi atukkat tamaasa ilanngullugit aamma tunisap nikingassutaat.

Kyoto-mi isumaqatigiissut

Naalagaaffiit peqatigiit silap pissusaa isumaqatigiissutaanut Kyoto-mi isumaqa­tigiissut isumaqatigiissutaavoq. Tassani nunat suliffissuaqarfiusut drivhus­gassinik (kuldioxid, metan, nitrogenoxider (lattergas), hydrofluorcarboner, perfluorcarboner aamma svovlhexafluorid) silaannarmik mingutsitsinerat 1990-imut sanilliullugu 5 pct.-imik 2008-miit 2012-imut annikillisinneqar­nissaat isumaqatigiissutigineqarpoq. 2002-mi Inatsisartut isumaqatigereerlugit Danmarkimit Kyoto-mi isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut aamma Savalim­miunut atuutsilersinneqarpoq.

Kissaq sinneqartoorut

Inuussutissarsiorfinnit kissaq sinneqartoorut. Ikuallaaviit kissaq sinneqar­toorut Nukissiorfinnut akigisarpaat, Nukissiorfiit kissaq ungasianit kissamut aqqut atorlugu siaruartertarpaat. Nukissiuutinut paasissutissanut kissamit sinneqartoorutinit pisoq ikummatissanut atuisunut ilanngunneqarneq ajorpoq, ikummatissaq nioqqutissiatut pingaarnertut inissinneqartarnera pissutaalluni. Namminersortut kissamik ungasianiit pisumik tunisassiornerat nukissiuutinit iluanaarutinut ilanngunneqartarpoq.

Parisimi isumaqatigiissut

Nunat tamalaat akornanni inatsisitigut pituttuilluni isumaqatigiissut 2015-imeersoq. Nunarsuup kissatsikkiartornera suliffissuit atuutilinnginnernnit 2 grader celsiusip ataanut ajornanngippat 1,5 gradip celsiusip ataanut pisinne­qarnissaa isumaqatigiissutip siunertaraa. Isumaqaitigiissut tunngavigalugu nu­narsuup kissatsikkiartorneranut akiuunnermut nunat suleriusissanik piler­sitsinissaannik piumasaqaatitaqarpoq. Kalaallit Nunaat 2023-mi Parisimi isu­maqatigiissummut ilannguppoq.

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Råoliamik, aamaruutissanik aamma naturgasinik kiisalu piujuartussamik nukis­siuutinik tunisassiorneq. Kalaallit Nunaanni, imeq atorlugu nukissiuutinit aamma ikuallaavinnit tunisassiorneq annermik ingerlanneqartarpoq.

Inuussutissarsiutit tunisassiortut

Nunalerinermik, piniarnermik, aalisarnermik, aatsitassarsiornermik aamma suliffissuaqarnermik inuussutissarsiortut. Nukissiuutinik paasissutissani Ka­laallit Nunaanni Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik (IIN) tunngavigalugu inuussutissarsiutit suliarineqarput.

Annikillisaasussaatitaaneq

CO₂-mik aniatitsinerup annikillinissaa nunami suliniuteqarnikkut pissaaq, ta­manna anguneqassaaq CO₂ –kvotenik pisinikkut imaluunniit CO₂ –mik anin­gaasaliinikkut, taamaasilluni CO₂ –mik akiitsoqalerluni.

Imminut pilersornerup annertussusaa

Imminut pilersornerup annertussusaa nukissiuutinik paasissutissani, tassaap­put nukissiuutit pingaarnerit nukissiuutinit atukkat tamarmiusunut sanilliun­neri.

Solari

Solari gasoliamut maani taaguutitut atorpoq. Solar suliffeqarfiuvoq siornatigut gasoliamik akigisaqartartoq. Gasoliamulli taaguutigineqartartoq solari suli atorneqarpoq.

Spildolia

Olia, suliffissuarni aamma nuussinerni atorneqartartoq, nukissiuutinik paasis­sutissani smøroliamut ilaatinneqarpoq.

Angallassineq aamma assartuineq

Angallassineq assartuinerlu tamarmi suliffeqarfiit ataasiakkaat iluanni angal­lassineq aamma assartuineq minillugu. Aqqusinikkut, immakkut aamma silaan­nakkut kiisalu illersornissamik suliaqartuni angallanneq aamma assartuinerlu tassani pineqarput.

Kalaallit Nunaata avataaneersunik umiarsuarnik orsersuisarneq

Kalaallit Nunaannit nukissiuutinut nunanit allaneersunit umiarsuarnut timmi­sartunullu (olia) tunisisarnera, umiarsuit tassaapput sorsuutit aamma aali­sariutit. Umiarsuarnut aalisariutinullu Kalaallit Nunaanneersunut tunisineq ilanngunneqanngilaq. Kalaallit Nunaata avataaneersunik umiarsuarnik orser­suisarneq nukissiuutinik atuinermut ilanngunneqanngilaq, nunanut allanut tunisinernut aamma ilaanngilaq.

Aatsitassanik piiaaneq aamma suliaqarneq

Råoliamik naturgasimillu tunisassiorneq suliaqarnerlu. Kalaallit Nunaanni olia­nik naturgasimillu aatsitassarsiortoqarpoq. Maanna Kalaallit Nunaanni aatsitas­sanik piiaasoqaranilu suliarinnittoqanngilaq.

Kiassaateqarfiit

Kiassaateqarfiit oliatortut.

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq tassaavoq; imeq atorlugu nukissior­neq, anorisaatit atorlugit nukissiorneq, seqernup qinngorneri atorlugit nukis­siorneq, geotermi, biomasse (halm, skovflis, ikuallaanerit, træpiller, qisunnit igitat, aalisakkanit orsoq aamma eqqakkat arrortinneqarsinnaasut) biogassit, bioethanol, biodiesel aamma varmepumpit.

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.

Nukissiuut ataavartoq eqqakkanik arrortinneqarsinnaanngitsumik ilaqan­ngitsut.

Oqimaassutsip annertussusia (Vægtfylde)

Imerpalasup oqimaassusaata annertussusaa aamma oqimaassutsip pineqartup 4 graders celsiusimiitsilluni initussusaa, ass. ton/m³.

11. Kalaallit Nunaanni kisitsisit pingaarnerit aamma naatsorsuinermut tunngaviusut

11. Kalaallit Nunaanni kisitsisit pingaarnerit aamma naatsorsuinermut tunngaviusut

Tabel 13. Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit aamma silaannarmik mingutsitsineq pillugit kisitsisit pingaarnerit

	1 9 9 0	2 0 0 0	2 0 1 0	2 0 2 0	2 0 2 1	2 0 2 2	2 0 2 3	2 0 2 4
Nukissiuutinit atukkat /[TJ/]	8 . 5 2 7	9 . 7 9 2	1 0 . 0 5 6	9 . 0 0 2	8 . 9 8 2	9 . 6 4 6	9 . 9 7 6	9 . 9 6 6
Nukissiuutinik atuineq tamarmiusoq silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisaq /[TJ/]	8 . 4 0 7	9 . 7 6 6	1 0 . 5 5 8	8 . 9 3 0	9 . 0 6 7	9 . 5 3 7	1 0 . 0 7 5	1 0 . 2 5 7
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu /[TJ/]	6 . 0 9 4	7 . 3 9 2	9 . 1 7 5	8 . 2 3 4	8 . 1 4 6	8 . 8 9 4	9 . 2 1 3	9 . 2 1 4
Innuttaasut ataasiakkaat nukissiuutinit atuinerat /[GJ/]	1 5 3	1 7 4	1 7 8	1 6 0	1 5 9	1 7 0	1 7 5	1 7 5
Innuttaasut ataasiakkaat silaannaap pissusaanut naleqqussaarluni nukissiuutinit atuinerat/[GJ/]	1 5 1	1 7 4	1 8 7	1 6 0	1 5 8	1 6 0	1 6 8	1 7 7
Innuttaasut ataasiakkaat nukissiuutinit atuinerat /[GJ/]	1 1 0	1 3 2	1 6 2	1 4 6	1 4 4	1 5 7	1 6 2	1 6 2
Nukissiuutinit atukkanit nukissiuutip annertussusaa /[TJ pr. mio. BNP/]	0 , 8 9	0 , 8 6	0 , 7 1	0 , 5 9	0 , 5 8	0 , 6 1	0 , 6 3	. . .
Nukissiuutip annertussusaa, nukissiuutinik atuineq tamarmiusoq silap pissusaa tunngavigalugu iluarsisaq /[TJ pr. mio. BNP/]	0 , 8 8	0 , 8 6	0 , 7 5	0 , 5 8	0 , 5 8	0 , 6 1	0 , 6 4	. . .
Nukissiuutip annertussusaa, nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu /[TJ pr. mio. BNP/]	0 , 6 4	0 , 6 5	0 , 6 5	0 , 5 4	0 , 5 2	0 , 5 7	0 , 5 8	. . .
Imminut pilersornerup annertussusaa /[pct./]	/	7 , 3	1 1 , 0	1 8 , 0	1 8 , 1	1 7 , 9	1 7 , 6	1 7 , 9
Oliamik atuineq - nukissiuutinit atuinermi annertussusia /[pct./]	1 0 0 , 0	9 2 , 7	8 9 , 0	8 2 , 0	8 1 , 9	8 2 , 1	8 2 , 4	8 2 , 1
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq - nukissiuutinit atuinermi annertussusia /[pct./]	/	7 , 3	1 1 , 0	1 8 , 0	1 8 , 1	1 7 , 9	1 7 , 6	1 7 , 9
Imermit nukissiuuteqarnerup annertussusia /[MW/]	/	3 0	6 9	9 1	9 1	9 1	9 1	9 1
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. - nukissiuutinit atuinermi annertussusia /[pct./]	/	7 , 3	1 1 , 0	1 8 , 0	1 8 , 1	1 7 , 9	1 7 , 6	1 7 , 9
Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il. – nuussinerni atorneqartut annertussusaat (konverteringssektor) /[pct./]	/	3 0 , 8	4 6 , 8	5 9 , 3	5 9 , 0	6 1 , 3	5 8 , 8	5 8 , 4
Innaallagiaq erngup nukissiuutaanit pisoq - Nukissiorfiit tunisaanut sanilliullugit annertussusaat /[pct./]	/	/	5 5 , 6	6 7 , 3	7 0 , 1	6 9 , 6	6 9 , 7	6 8 , 7
Silaannarmik mingutsitsineq /[1.000 ton CO2-ækvivalenter/]	6 2 5	6 6 8	6 6 1	5 4 9	5 4 6	5 8 7	6 0 9	6 0 7
Silaannarmik mingutsitsineq innuttaasunut ataasiakkaanut immikkoortillugit /[ton CO2-ækvivalenter/]	1 1 , 2	1 1 , 9	1 1 , 7	9 , 7	9 , 6	1 0 , 4	1 0 , 7	1 0 , 7
Silaannarmik mingutsitsineq BNP-mi immikkoortortanut /[ton CO2-ækvivalenter pr. mio. BNP/]	6 5 , 2	5 8 , 5	4 7 , 0	3 5 , 7	3 5 , 1	3 7 , 4	3 8 , 4	. . .

Nukissiorfinnit ataavartumik tunngaveqartumik nukissialiap assigisaasalu annertussusaat. Nukissiorfiit imermik nukissiuutit aamma eqqakkanit kissaq atorlugit tunisaat aamma tunisassiaat eqqarsaatigalugit.

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN6KEY

Silaannaap pissusiisa assigiinnginneri tunngavigalugit Naatsorsueqqis­saartarfimmit periaaseq iluarsaaneqassaaq

Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi siunertarineqarpoq ukiuni ataa­siakkaani silap pissusaa apeqqutaatinnagu nukissiuutinit atuinerup takutinne­qarnissaa. Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi nukissiuutinit atukkat iluarsineqartut tassaapput, silap qanoq innera apeqqutaatillugu inimik kissaanerit.

Iluarsiinerit ullut annertussisuliiffiit (graddage) ukiumut nalinginnaasumut ullut annertussusiliiffinnut (graddage) sanilliugit iluarsiisoqartarpoq. Ullut annertussusiliiffiit annertugaangata, ukiunut nalinginnaasunit ukioq nillerne­rusarpoq, taamaakkaangat nukissiuutinit atuinera tamarmiusoq iluarsiivigi­neqartarpoq appartinneqarluni, ukiumi nalinginnaasumi atuinerup annertu­neruffissaralua ersersinneqassalluni. Ullut annertusiliiffiit ikikkaangata aker­lianik nukissiuutinit atuinerit qaffanneqartarput

Ullut annertussusiliiffiit ukiunut nalinginnaasunut assigiiaarnissaat takorusun­neqartarpoq. Siusinnerusukkut ukiut nalinginnaasut aalajangersimasuusar­simapput. Silap kissatsinnera malillugu ullut annertusiliiffiit ukiuni arlaqartuni nalinginnaasunit appasinnerusarsimavoq, ukiut ikitsut eqqarsaatigissanngik­kaani. Silap kissatsinnera pissutigalugu tamatuminnga iluarsiisoqarpoq, maan­na ukiut 20-t kingulliit tunngavigalugit naatsorsuisoqartalernikuuvoq.

Ullut annertussusiliiffiit ASIAQ-mit. 2024-mi ullut annertussusiliiffiit missinger­suutaannaammata saqqummiunneqanngillat.

2024-mi ikummatissap atorsinnaassusaa, uuttuut aamma CO₂—mik imarisaa

	Vægtfylde/ ton/m3	Ik ummatissap atorsin naassusaa/ GJ/ton	CO 2-indhold/ kg/GJ
Diesel Fuel Arctic (DFA)	0,79	42,90	72,967
Fuelolia	0,96	40,65	77,400
Gas-/dieselolia	0,82	42,90	72,967
Flybenzin	0,71	43,80	70,000
Flaskegas	0,54	46,00	63,100
Motorbenzin	0,74	43,80	69,300
Petroliu / Jet A-1	0,79	43,50	71,900
Petroliu / Jet A-1 (Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq)	0,79	43,50	71,500
Igitassat arrotinneqarsinnaanngitsut	/-	10,50	42,500
Mineralsk terpentin	/-	43,50	/-
Bitumen	/-	39,80	/-
Smøreolie	/-	41,90	/-

Najoqqutaq: Vægtfylde (Polaroil). Ikummatissap atorsinnaassusaa (Energistyrelsen aamma Naatsorsueqqissaartarfik). Silaannarmik mingutsitsineq (IPCC Guidelines aamma Naatsorsueqqissaartarfik).

Malugiuk: Eqqakkanut, mineralisk terpentinimut, bitumenimut oliamullu tarngummut oqimaassuseq atorneqanngilaq, taakku tonsinngorlugit ilanngunneqarput.

Naatsorsuinermi malitassat

1 kilo Joule	=	1.000 J
1 Mega Joule	=	1.000 kJ
1 Giga Joule	=	1.000 MJ
1 Tera Joule	=	1.000 GJ
1 Peta Joule	=	1.000 TJ
1 kWh	=	3,6 MJ
1 MWh	=	3,6 GJ
1 GWh	=	3,6 TJ

Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq

	Graddage
Ukioq	Ukiumut	Ukioq nalingin-naasoq
2020	7.202	7.040
2021	6.843	7.032
2022	7.275	7.036
2023	6.845	7.051
2024	…	…

2024 akitsuutit annertussusaat

	Av atangiisinut akitsuut/ DKK / Liter	Av atangiisinut akitsuut/ DKK / Ton	Av atangiisinut akitsuut/ DKK / Nm3
Gas-/dieselolia	0,10	/-	/-
Petroliu / Jet A-1	0,10	/-	/-
Fuelolia	/-	113,80	/-
Motorbenzin	0,10	/-	/-
Flybenzin	0,10	/-	/-
Naturgassi	/-	/-	110,40
Aamarsuit, ujaqqat aamarsuit, koks il.il.	/-	73,40	/-

Najoqqutaq: Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik